Starttirahan jatkohakemus ja alv-ilmoitus

Toistaiseksi viimeinen toiminimen perustamis- ja aloitustoimiin liittyvä blogaukseni käsittelee starttirahan jatkohakemuksen ja alv-ilmoituksen tekemistä. Nämä melko simppelit lomakkeet aiheuttivat kuitenkin pientä huolta ja tutkimustyötä – ja säästääkseni sinut niiltä kerron nyt, miten homma hoituu:

Starttirahan jatkohakemus koostuu vain kahdesta vastauksesta

Yllätyin, kun starttirahan jatkoa varten minun piti vastata vain kahteen kysymykseen. Ennen noita kysymyksiä kerratkaamme kuitenkin, missä vaiheessa starttirahalle haetaan jatkoa:

Ensimmäinen starttirahakausi kestää 6 kuukautta, ja jatkoa starttirahalle kannattaa hakea hyvissäajoin – viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen kauden loppua. Näin varmistat, että starttiraha tipahtaa tilillesi keskeytyksettä. Minulla ensimmäinen starttirahajakso päättyi helmikuun loppuun, joten pistin jatkohakemuksen eteenpäin tammikuun puolenvälin jälkeen.

Jatkoa starttirahalle haetaan TE-palveluiden Oma asiointi -portaalissa, missä itse starttirahan maksatustakin haetaan. Hakemukseen syötetään omat yhteystiedot (jos ne eivät tule lomakkeelle jo automaattisesti) ja yrityksen tiedot. Sitten vastataan näihin kahteen kysymykseen:

[toiminimi_starttiraha_jatkohakemus]1. Selvitys, miten yritystoiminta on käynnistynyt starttirahakauden aikana

Kun vastasin tähän kysymykseen, Oma asiointi -palvelu oli päivityksen alla, eikä ohjeistusta vastaukseen löytynyt TE-palveluiden sivuilta. Siispä kerroin vaan yksinkertaistetusti, miten asiakkaita on riittänyt ja millaisia tuloja (ja tulo-odotuksia) yritystoiminnalla on. Lisäksi kerroin markkinoinnista ja muista tekemistäni töistä yritykseni tunnettuuden lisäämiseksi. Tähän olisi voinut kertoa useammalla sadalla sanalla tarinaa, mutta tiivistin vastaukseni seitsemään virkkeeseen.

[toiminimi_starttiraha_jatkohakemus_milla_jarvinen]2. Perustelut jatkohakemukselle

Kerroin, miten yritystoimintani on kasvanut ensimmäisen starttirahakauden aikana ja perustelin tekemiäni valintoja. Kerroin omasta ja liikeideani kehittymisestä ja kuvasin jatkosuunnitelmiani. Perustelin myös, miksi käytännössä tarvitsen starttirahalle jatkoa ja miten tämän jatkokauden myötä pystyn jatkamaan liiketoimintaani kannattavana, ilman tukea. Myös tästä vastauksesta selvisin seitsemällä virkkeellä.

Lopuksi sitten ruksattiin maksatushakemuksessakin tuttuun tapaan maksamisen estäviin korvauksiin, tukiin ja etuuksiin ei-vastaukset, De mimis -tuen kohdassa kerrottiin edellisestä starttirahakaudesta ja liitteeksi laitettiin viimeisin tuloslaskelma kirjanpidosta. Sitten vain hakemus eteenpäin, ja aika pian sain jo vastauksen postitse: jatkohakemus hyväksyttiin, ja starttirahaa virtaa vielä elokuun loppuun asti!

PS. Kuulin huhupuheita, että starttirahan jatko saattaa riippua myös hakemuksesi ajankohdasta. Itselläni ajankohdat olivat otolliset: aloitin starttirahan loppuvuodesta, joten jatkohakemus ajoittui alkuvuoteen, jolloin starttirahan määrärahat ovat vasta annettu. Jos starttirahalle hakee jatkoa loppuvuodesta, saattavat määrärahat olla jo lopuillaan, ja jatko voi jäädä saamatta… Huomioi siis tämäkin starttirahaa hakiessasi, mikäli mahdollista!

Alv-ilmoitus perustuu kirjanpitoosi

Alv-ilmoitus tehdään liiketoiminnan suuruudesta riippuen 12-1 kertaa vuodessa. Itse saan tehdä sen vain kerran vuodessa, koska liiketoimintani on (toivottavasti vain toistaiseksi) niin pientä. Jos haluat kerrata, miten nämä arvonlisäverot nyt menivätkään, tutustu aikaisempaan blogaukseeni aiheesta.

Alv-ilmoitus tehdään upouudessa OmaVero-palvelussa. Tuolta näkee mm. eräpäivät, milloin sinun tulee tehdä seuraava arvonlisäveroilmoitus ja maksaa ilmoitetut verot. Voit syöttää suoraan palvelun alv-ilmoituslomakkeelle:

  • Verot kotimaan myynnistä verokannoittain (eli paljonko olet saanut alv-tuloja myynneistäsi)
  • Verot ostoista (eli paljonko olet maksanut veroa ostoista muista EU-maista tai rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista)
  • Vähennettävät verot (eli maksamasi verot, kun olet tehnyt normaaleja arvonlisäverollisia ostoja kotimaassa)

Palvelu laskee syöttämiesi tietojen perusteella maksettavan veron, tai jos olet oikeutettu veronpalautuksiin. Lomakkeelle voi syöttää myös 0-verokannan alaiset myynnit ja ostot, mutta sellaisia ei minulta löytynyt.

Olet oikeutettu alarajahuojennukseen, jos tilikauden (12 kk) liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta on alle 30 000 euroa

Kaikki muut syöttämäsi tiedot löytyvät kirjanpidon raporteiltasi, mutta alarajahuojennus sinun tulee laskea itse. Tässä auttaa huomattavasti palvelusta ladattavissa oleva Excel-pohja ”Alarajahuojennuksen laskemisen aputaulukko”. Itse selvisin syöttämällä yksinkertaisesti kirjanpidon raportilta löytyvän:

  • verollisen liikevaihdon, ja
  • arvonlisäveron osuuden.

Jos teet alv-ilmoituksen alle tai yli 12 kuukauden ajalta. Huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon saat laskettua syöttämällä Exceliin kaavan (”veroton liikevaihto”-”arvonlisäveron osuus” x 12 / liiketoiminnan kuukausien määrä. Esimerkiksi kun itse tein ilmoituksen ajalta 1.9.-31.12., liiketoiminnan kuukausien määrä oli 4 (syys-joulukuu).

Sitten lisäät Excelin loppupuolelle vielä uudelleen ”suoritettavat arvonlisäverot yhteensä” ja täydennät vähennettävät arvonlisäverot yhteensä, jolloin Excel laskee alarajahuojennukseen oikeuttavan veron sekä huojennuksen määrän. Selvennykseksi voit kurkata esimerkin Excel-laskelmasta tästä >

Nämä summat kun syötät OmaVero-palvelun lomakkeelle (alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto, alarajahuojennukseen oikeuttava vero ja alarajahuojennuksen määrä) laskee lomake maksettavan veron. Voit laittaa veron maksuun suoraan palvelun kautta, jolloin viitenumerot ja tilinumero menee varmasti oikein.

Huom: Itse vielä soitin Verohallinnon asiakaspalveluun, kun halusin varmistaa, että maksu lähtee varmasti ajallaan. Käytännössä, kun laitat veron maksuun palvelun kautta, se veloitetaan kyllä tililtäsi ja näkyy maksuna palvelussa, mutta se näkyy maksettuna kuitenkin vasta eräpäivän jälkeen – eli kun vaan pidät huolen siitä, että olet maksanut riittävästi palvelun kautta, veron eräpäivänä tehty maksu ”käytetään”, eli vasta eräpäivän jälkeen näet veron maksettuna palvelussa.

[starttirahan_jatkohakemus_alv_ilmoitus]

Että sellaista puisevaa asiaa tällä kertaa – toivottavasti siitä oli kuitenkin sinulle hyötyä! Nyt olemmekin käyneet läpi kattavasti toiminimen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät tehtävälistat ja paperityöt, enkä osaa sanoa, mikä aihealue olisi seuraavana listalla… Ehdota toki kommenteissa, jos on jokin tietty aihe josta kaipaisit tietoa, niin katsotaan josko osaisin olla avuksi! Muussa tapauksessa palailen blogini ääreen sitten, kun tulee taas aihetta :)

milla_txt

Toiminimen kirjanpito: Yksityisnostot ja kululaskut

Nyt kun viimeksi läpi käyty kahdenkertainen kirjanpito on hallussa, voimme perehtyä hieman yksityiskohtaisempiin aiheisiin: yksityisnostoihin ja kululaskuihin. Valitsin nämä aiheet siksi, että pääsisit käytännössä näkemään, miten kirjaukset kirjanpidossa menevät ja ehkä sisäistät kirjanpidon periaatteet hieman syvällisemmin.

Yksityisnostot (ja -sijoitukset) eivät vaikuta tulokseen

Käytännössä jos tarvitset rahaa toiminimesi tililtä, voit sitä sieltä vain ottaa. Tämä merkitään kirjanpitoon yksityisotoksi:

Toiminimi_kirjanpito_yksityisnosto_Milla_jarvinen_assistenttipalvelut

Otettu summa vaikuttaa kirjanpidossa vain pankkitilin saldoon – se ei siis ole mikään kulu, eikä siten vaikuta lopulliseen tilikauden tulokseen (tulos = tilikauden tulot – kulut). Siten et myöskään maksa siitä mitään veroja, koska vero huomioidaan tuloverona tuosta koko tilikauden tuloksesta.

Yksityisnostoja tehdessäsi huomioi kuitenkin, että pankkitilillä tulee olla tarpeeksi rahaa maksaaksesi kuukausittaiset menot ja maksettaviksi koituvat verot ja alvit. Yksityisnostot vaikuttavat myös omaan pääomaan, jota pitää seurata erityisesti osakeyhtiössä.

Kuten yksityisnostoja, myös yksityissijoituksia voi tehdä – eli siirtää rahaa yrityksen tilille. Itse olen joutunut käyttämään tätä tiliä, kun esimerkiksi henkilökohtaiset veronpalautukset humpsahtivat toiminimen tilille. Kun sitten siirsin nuo rahat suoraan toiminimen tililtä omalle tililleni, näytti kirjaukset tältä:

Toiminimi_kirjanpito_yksityissijoitus_Milla_jarvinen_assistenttipalvelut

Kululaskut käyttöön, kun olet maksanut omalta tililtäsi toiminimen menoja

Hyödynnän itse kululaskuja, kun olen maksanut omilla rahoillani esimerkiksi puhelinlaskun tai työmatkojen kuluja. Kululaskupohjia löytyy monenlaisia, itse loin tällaisen kopioiden jotain netistä löytyvää pohjaa.

Kululaskulle kirjaan yksinkertaisesti, mikä kulu on kyseessä, paljonko se oli ja milloin se on maksettu. Lisäksi kululaskulta pitää näkyä, mille kuukaudelle kulu kuuluu, ja yleiset tiedot: tilinumero ja nimi, mukaan liitetyt kuitit, päiväys ja allekirjoitus.

Tuohon esimerkkipohjaan olen laittanut esimerkin, miten olen maksanut omalta tililtäni koko tammikuun puhelinlaskun ja helmikuun työmatkan junalipun. Pyydän kululaskulla korvausta vain 71 % puhelinlaskusta, koska käytän puhelinta myös henkilökohtaisiin asioihin. Tuon prosentin olen laskenut sillä perusteella, että 5 päivää 7:stä puhelin on työkäytössä.

Esimerkkipohjan kirjaukset menisivät sitten kirjanpidossa näin (huomioi kirjatut päivämäärät):

Toiminimi_kirjanpito_kululasku1_Milla_jarvinen_assistenttipalvelut

Ensin kirjaan kululaskun päivämäärällä koko kululaskun, eli paljonko tililtä maksettiin rahaa pois ja mitä maksut olivat. Matkalippu kuului kululaskun kuukaudelle, eli helmikuulle, joten se kirjattiin heti omalle tililleen. Myös alv 10 % huomioitiin, koska laskun mukana toimitettiin kuitti, josta maksettu alv näkyi. Puhelinlaskun kirjasin ostovelaksi, koska se kuuluu tammikuun kuluksi.

Toiminimi_kirjanpito_kululasku2_Milla_jarvinen_assistenttipalvelut

Seuraavaksi kirjaan tuon puhelinlaskun sinne minne se kuuluu. Päivämäärä laitetaan tammikuun puolelle, ja aikaisemmin ostovelaksi kirjattu summa poistetaan ostovelat-tililtä ja laitetaan puhelinkuluksi. Tässä vaiheessa voidaan huomioida myös maksun sisältämä alv 24 %, joka näkyy kululaskun mukana toimitetulla kuitilla (eli maksetulla puhelinlaskulla).

 

Tässäpä nyt aloituspaketti kirjanpitoihin liittyen – laittakaa ihmeessä kommentteja ja kysymyksiä, jos kaipaatte jotain lisätietoja. Yhdelle pienyrittäjälle pidin ihan kasvotusten parin tunnin konsultaation, jossa kävimme lävitse hänen kirjanpitojaan ennen niiden toimitusta astetta kalliimman, varsinaisen kirjanpitäjän käsittelyyn. Yrittäjä sisäisti tapaamisessamme omien raporttiensa sisällöt paremmin ja säästi rahaa, kun pystyi toimittamaan kirjanpitäjälleen selkeät ja jo läpi katsotut materiaalit. Jos tällainen tapaaminen voisi olla sinullekin hyödyksi, ota yhteyttä!

Ensi kerralla käynkin sitten juuri tekemieni starttirahan jatkohakemuksen ja alv-ilmoituksen kimppuun…

milla_txt

Toiminimen kirjanpidon perusteet

Vuorossa yksi kiinnostavimmista, ja toisaalta haastavimmista aiheista toiminimen pyörittämisessä: kirjanpito. Jos toimintasi on yhtään suurempaa ja monimuotoisempaa, suosittelen suoraan kirjanpidon ulkoistamista ammattilaiselle – menee kaikki sitten varmasti oikein.

Itse kuitenkin toimin toistaiseksi niin pienellä volyymillä, ettei kirjanpitopalveluiden ostaminen kannata. Olen myös opiskellut kirjanpitoa ja toiminut välikätenä työnantajani ja yrityksen kirjanpitäjän välillä, joten osaamiseni on kasvanut riittäväksi hoitaakseni tässä vaiheessa oman kirjanpitoni.

Lisäksi suosittelen tutustumaan aiheeseen edes hitusen, koska vaikka sinulla olisikin oma kirjanpitäjä, yrittäjänä sinä olet lopulta vastuussa kaikesta – myös kirjanpidon luvuista. On siis hyvä edes pääpiirteittäin ymmärtää, mitä tuolla yritystoimintasi numeropuolella tapahtuu.

Kirjanpidon voi toiminimellä tietyissä tapauksissa pitää erittäin yksinkertaisena, eli yhdenkertaisena. Itse keskityn tässä kuitenkin kahdenkertaiseen kirjanpitoon, ja melko yleisellä tasolla. Tarkoitukseni on saada sinut ymmärtämään kahdenkertaisen kirjanpidon perusteet ja ajattelutapa, ei niinkään koko kirjanpidon hoitamista.

Otan tietysti mielelläni vastaan kommentteja ja korjauksia, jos jotkut näistä sisäistämistäni periaatteista eivät syystä tai toisesta sattuisikaan pitämään paikkansa – laita rohkeasti viestiä tai kommentoi alle.

toiminimi_kirjanpito_MillaJarvinen

Kahdenkertaisessa kirjanpidossa käytetään aina kahta tiliä

Kirjanpidossa puhutaan tileistä, jotka identifioidaan tilin nimellä ja numerokoodilla. Näitä tilejä ovat kaikki tulojen ja kulujen kohteet (”tavaramyynti”, ”palvelumyynti”, ”kone- ja kalusto-ostot”, ”vuokramenot”…) sekä rahan sijainnit (”pankkitili”, ”käteiskassa”, ”myyntisaamiset”, ”ostovelat”…). Tilit on yleensä kirjanpito-ohjelmassa valmiiksi nimetty ja numeroitu, mutta niitä voi nimetä myös omien tarpeiden mukaan. On kuitenkin pidettävä huoli, että tilit asettuvat kirjanpidon tilikartassa oikeisiin kohtiin – näin ne asettuvat myös tilinpäätöksessä oikein (ks. esimerkki tilinpäätöksestä, s. 2-4).

Kahden tilin avulla pidät siis kirjaa siitä, miksi rahaa tulee/lähtee (mitä myit tai mihin ostoihin raha käytettiin) ja missä raha tällä hetkellä on (onko se jo pankissa vai onko lasku vasta asiakkaalla käsittelyssä, tai onko raha jo lähtenyt tililtäsi vai onko laskun eräpäivä vasta tulossa).

Tässä yksinkertainen tapahtumasarja tilien käytöstä:

esim. 1: Lähetät laskun asiakkaallesi, 100€ myynti + 24% alv = 124€
– kirjaat myynnin 100€ myyntitilille ja 24€ alv:n myynnin alv-velat -tilille
– lisäksi kirjaat koko 124€ myyntisaamiset-tilille.

esim. 2: Asiakas maksaa tuon laskun summan 124€ tilillesi.
– kirjaat koko summan 124€ pankkitili-tilille ja vähennät 124€ myyntisaamiset-tililtä.

Nyt siis ensin (esim. 1) kirjasit ylös, että olet tehnyt myyntiä 100€:lla ja 24€ sinun pitää tilittää verottajalle, mutta myös että odotat 124€ summaa saapuvaksi.

Seuraavaksi (esim. 2) kirjasit ylös, että pankkitilille on saapunut tuo koko summa mikä pitikin, joten voit tyhjentää sen myyntisaamisista, eli enää ei tarvitse sitä rahaa odotella.

Jokaisella tilillä on kaksi puolta

Virallisin termein nämä puolet ovat debet ja kredit. Debet on tavallaan se puoli, missä lisätään, ja kredit se, missä vähennetään.

Kun esimerkiksi pankkitilille tulee lisää rahaa, se merkataan debet-puolelle, ja jos pankkitililtä lähtee rahaa, se merkataan kredit-puolelle.

[Toiminimi_kirjanpito_kirjaukset_1]Tässä kuvassa olen syöttänyt kirjanpito-ohjelmaani yllä olevan esim. 1 -vaiheen. Kirjanpito-ohjelmani osaa siirtää arvonlisäverot automaattisesti omalle tililleen, siksi syötän koko laskutetun summan myynti-tilille, ja kirjanpitojärjestelmä laskee alv:n osuuden automaattisesti.

[Toiminimi_kirjanpito_kirjaukset_2]Tässä taas näet kirjaukset yllä olevan esim. 2 -vaiheessa. Pankkitilille tuli rahaa, eli summa syötetään debet-puolelle. Myyntisaamisia ei enää ole, joten siltä tililtä vähennetään kredit-puolella.

Jokaisessa kirjauksessa debet- ja kredit-puolien summien tulee olla samat. Näin varmistetaan, että kaikki summan osaset on kirjattu oikein ja oikeille puolille. Tästä esimerkki seuraavassa blogauksessa, jossa käyn läpi yksityisottoja ja kululaskuja.

Kirjanpito-ohjelma helpottaa raportointia

Minulla on käytössä yksi monista ilmaisista kirjanpito-ohjelmista. Aluksi suunnittelin, että olisin hoitanut kirjanpidon vain Excelissä, mutta saadakseni kirjanpidon raportit helposti käsiini, päädyin ottamaan tuon hyvin simppelin Tilitin-kirjanpito-ohjelman.

Aina kun lähetän tai saan laskun tai pankkitilillä tapahtuu jotain, kirjaan ohjelmaan uuden tositteen. Tositenumerot juoksevat ja ne vain helpottavat kirjanpidon seurantaa, ei siis tarvitse häiriintyä vaikkeivät ne menisi ihan aikajärjestyksessä.

Tilitin-ohjelma on sen verran yksinkertainen, että saan merkittyä siihen vain yhden päivämäärän. Toisissa järjestelmissä pystyisin kirjaamaan sekä esimerkiksi laskulle merkityn päivämäärän että sen päivämäärän, minne lasku kuuluu (esim. joulukuussa saatu puhelinlasku kuuluu marraskuun kirjanpitoon).

Omassa järjestelmässäni kirjaisin siis tuolle marraskuun puhelinlaskulle ensin yhden tositteen marraskuun päivämäärällä, debet: puhelinkulut, kredit: ostovelat. Kun lasku sitten joulukuussa maksetaan, kirjaan uuden tositteen maksupäivällä debet: ostovelat, kredit: pankkitili. Ihan pienillä summilla tämä ei ole näin tarkkaa, vaan esim. pankkitilin pienet palvelumaksut voi kirjata vain silloin, kun ne on tililtä lähteneet (vaikka kohdistuisivatkin edelliseen kuukauteen).

toiminimi_kirjanpito_debet_kredit_MillaJarvinen

Kirjanpidon raportit – ja mitä niillä tehdään?

Koostan kirjanpitoni kuukausittain ja kun kaikki kyseiseen kuukauteen kuuluvat laskut on kirjattu (yleensä juuri tuota puhelinlaskua pitää odottaa seuraavan kuun puolelle) voin tulostaa kuukauden raportit:

  • Tilisaldot
  • Tuloslaskelma erittelyin
  • Tase erittelyin
  • Päiväkirja
  • Pääkirja

Muilla raporteilla voi seurata erinäisiä asioita, mm. sitä, miten tositekohtaiset kirjaukset on tehty (päiväkirja) ja mitä eri tileillä on kuukauden aikana tapahtunut (pääkirja), mutta käsittelen nyt vain kahta tärkeintä: tuloslaskelmaa ja tasetta.

Tuloslaskelma kertoo kuukauden tulot ja menot, erittelyillä näkee myös menojen kohteet tileittäin. Tästä laskelmasta poimin laskelma-Exceliini kuukausittaiset toteutuneet arvot, jolloin voin seurata yritykseni nykytilannetta ja ennakoida tulevaa.

Taseesta näen, paljonko rahaa on vielä piakkoin tulossa tilille (myyntisaamiset), paljonko tilillä on rahaa (pankkitili) ja paljonko rahaa on piakkoin menossa tililtä (ostovelat). Nämä summat kirjaan myöskin tuonne laskelma-Exceliini, niin ennusteeni rahojen riittämisestä päivittyy.

Taseesta nähdään myös alv-velkojen tilanne, eli paljonko verottajalle maksettavaa alvia (alv myynnistä – alv ostoista = tilitettävä alv) on kertynyt. Tätäkin seuraan Excelissä, että olen varautunut ne sitten ajallaan maksamaan.

Lisäksi kuukausiraportointiin liitetään tiliote pankkitililtä ja merkataan tiliotteelle jokaisen tilitapahtuman kohdalle kirjanpidosta löytyvä tapahtuman tositenumero. Näin jokaisen tilitapahtuman syy pystytään jäljittämään ja kuitit kohdistamaan oikein.

Kirjaa tositenumerot kaikkiin kirjanpidon materiaaleihin

Aina kun kirjaat kirjanpitoon tapahtumia, jokainen tapahtuma saa oman tositenumeronsa. Sen lisäksi, että merkkaat tiliotteelle kyseisen tapahtuman tositenumeron, merkkaat tuon tositenumeron myös tapahtumaan liittyviin kuitteihin.

Jos esimerkiksi teet tuon yllä olevan (esim. 1) mukaisen myyntilaskukirjauksen tositenumerolla 001, merkkaa myös lähetetyn laskun arkistoitavaan kopioon tositenumero 001.

Kun rahat tulevat tilille (esim. 2), ja teet kirjauksen kirjanpitoon tositenumerolla 002, merkkaa tuo tositenumero myös tiliotteelle suorituksen kohdalle. Lisäksi kirjoitan yleensä kirjanpidossa tositteen selitteeseen viittauksen alkuperäiseen tositteeseen (esim. tässä numeron 001), jotta osaan yhdistää tuon kirjauksen myös alkuperäiseen laskuun ja sen kirjaukseen.

Samalla periaatteella kaikki laskut ja esim. ostokuitit tallennetaan tositenumeroineen. Näin pystyt helposti jälkikäteen seuraamaan, mikä kuitti kuului minnekin, ja miten tapahtuma on kirjanpidossa edennyt.

Kirjanpidon raportit on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä ja tositteet vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt (vero.fi).

Aikamoinen paketti, ja nämäkin ihan vasta perusteita! Eli ehdottomasti ulkoista kirjanpitäjä, jos yhtään epäröit omaa osaamistasi. Kirjanpitäjiäkin on monen tasoisia, joten kannattaa pyytää suosituksia esim. yrittäjien Facebook-ryhmissä – toisen hyvä kokemus on aina arvokkaampi kuin markkinoijan mainospuhe.

Tulen kertomaan vielä alv-ilmoituksesta käytännössä, kun helmikuussa ensimmäinen alv-tilitysaikani koittaa, ja tilinpäätöksestä ehkä vasta sitten loppuvuodesta, kun se on käsillä. Seuraavassa blogauksessa kerron vielä vähän lisää kirjanpidon kirjauksista ohjeistaen kululaskujen ja yksityisottojen tekemisessä.

milla_txt

Toiminimen laskelmat ja verot

Nyt vasta onkin sitten painavaa asiaa luvassa, mutta ei anneta sen häiritä. Koitan tässä selvittää mahdollisimman kattavasti mutta silti selkeästi, mitä laskelmia seuraan toiminimeni taloushallinnon puolesta ja mitä nämä luvut käytännössä tarkoittavat. Mennäänpä siis suoraan asiaan.

Lataa tästä Excel-pohja käyttämiini laskelmiin >

Toiminimen tulot ja menot muodostavat liikevoittosi (tai -tappiosi)

Aluksi arvioidaan yrityksen tuloja ja menoja. Olen Exceliin antanut pari eri myyntiluokkaa (esim. itselläni nämä ovat toimitustyöt, tuottajan työt ja assistenttipalvelut) ja rivejä eri asiakkaille, mutta voit muokata rivit omiin tarpeisiisi sopivaksi. Syötä keltaisiin soluihin arvioimasi kuukausittaiset tulot, mitä kultakin asiakkaalta uskot kuukaudessa saavasi, niin näet ”Liikevaihto”-rivillä kuukausittaisen liikevaihtosi.

Kuluista eli menoista olen Exceliin listannut jo jokusen yleisimmän menoerän. Annoin YEL:stä ja vakuutuksista jo suuntaa antavat summatkin, mutta nämä määräytyvät tosiaan lopulta omien tarpeidesi perusteella. Syötä soluihin arviot kuukausittaisista kuluista, niin näet ”Liikevoitto”-rivillä kuukausittaisen tilanteesi: jäätkö voitolle vai tappiolle.

Muista päivittää arviot toteutuneisiin lukuihin aina, kun olet saanut kirjanpidosta viimeisimmät raportit. Näin Excel elää ja pysyy ajan tasalla, ja sinä näet mahdollisimman ajankohtaisen arvion firman tilanteesta ja tulevasta.

Lue lisätietoja mm. YEL:stä ja muista kuluista arvioineen aikaisemmasta blogitekstistäni ”Tutkimusretki yrittäjyyteen”.

[Toiminimi_Laskelmat_MillaJarvinen_01]

Kassavirtalaskelmalla pidät huolen siitä, ettei rahasi lopu kesken

Seuraavaksi Excelissä on yksinkertaistettu kassavirtalaskelma. Tähän laskelmaan syötetään sinisiin soluihin kuukausittain edellisen kuukauden toteutumat (kirjanpidon raporttien perusteella):

  • paljonko tilillä oli kuukauden lopussa rahaa,
  • paljonko jäi myyntisaamisia (eli mistä laskuista odotat vielä maksua asiakkailtasi), ja
  • paljonko jäi ostovelkoja (eli mitkä laskut ovat jo kirjanpidossa, mutta maksat ne vasta myöhemmin).

Excel laskee sitten automaattisesti seuraavien kuukausien arviot, miten tilin tilanne vaihtelee, kun otetaan huomioon nykyinen tilanne sekä tulevat tulot ja kulut, saamiset ja velat.

Lisäksi ”omat nostot” -rivillä voit kokeilla, miten omaan käyttöön nostamasi rahat vaikuttavat tilin tilanteeseen, eli paljonko uskallat sieltä nostaa ilman, että rahat jossain vaiheessa loppuvat kesken. Lisäinfoa omista nostoista myös aikaisemmassa blogipostauksessani ja tarkennusta niiden käyttäytymisestä kirjanpidossa myöhemmin.

Muista varautua maksamaan veroja – tuloverot, ennakkoverot ja arvonlisäverot

”Ole valmis maksamaan” -laskelmalla olen arvioinut, paljonko olen velkaa verottajalle, etten pääse tuhlaamaan kaikkia yrityksen varoja ja jää sitten ongelmiin, kun verojen maksun aika koittaa.

Veroja on kahta tyyppiä: arvonlisäveroa ja tuloveroa. Tutustu näihin veroihin blogitekstissäni ”Tutkimusretki yrittäjyyteen”. Lyhyesti:

  • Maksat myynneistäsi arvonlisäverot verottajalle, mutta voit vähentää niistä ostojesi sisältämät verot. Nämä maksetaan 1-12 kertaa vuodessa.
  • Jos ilmoittaudut ennakkoperintärekisteriin, maksat tuloveroja 2-12 kertaa vuodessa.

Olen Excelissä arvioinut tuloveroprosentiksi karkeasti 30 %, mutta tämä kannattaa tarkistaa esimerkiksi Verohallinnon veroprosenttilaskurilla. Excelissä verokertymät kasvavat kuukausittain koko vuoden – muokkaa laskelma vastaamaan omia ennakkovero- ja alv-kausiasi.

Kannattaako arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityä?

Olen kertonut jo aikaisemmassa postauksessa yleisesti arvonlisäverosta. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumisesta tein alla olevan kaavion:

[Toiminimi_Laskelmat_Alv_velvollisuus_MillaJarvinen]

  • Jos arvioit toiminimesi liikevaihdon (eli kokonaismyyntien) jäävän alle 10 000 euroon 12 kuukauden ajalta, sinun ei tarvitse rekisteröityä verovelvolliseksi.
  • Jos raja ylittyy, epäröit, tai jopa haluat ottaa alvin mukaan (itse halusin, koska käytännössähän se on vain läpikulkuerä, eikä tuosta liikevaihdosta koskaan tiedä), niin voit kyllä hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.
  • Jos et ole rekisteröitynyt verovelvolliseksi, ja tuo raja ylittyykin, joudut pulittamaan verot takautuvasti. Tämä on paha takaisku, koska et ole kuitenkaan veloittanut veroja asiakkailtasi – tämä koituu siis täysin sinun maksettavaksi.
  • Jos olet rekisteröitynyt alv-velvolliseksi, ja liikevaihtosi jääkin alle 30 000 euroon, saat huojennusta maksettavasta alvista.

Riippuen liiketoimintasi suuruudesta sinun tulee siis maksaa verottajalle alv-velkasi 1-12 kertaa vuodessa. Nyt Excelissä alv-velka kertyy koko vuoden ajan lopuksi kerralla maksettavaksi, mutta voit muokata kaavan vastaamaan omia tarpeitasi.

Lisäksi Excelissä käytetään karkeaa arviota, että kaikista myynneistä maksetaan 24 % alv, kuin myös lähes kaikista ostoista. Tämä ei kuitenkaan pidä yleensä paikkansa, joten tarkistathan kuukausittaisen alv-velkasi kirjanpidon raporteiltasi, niin Excel vastaa paremmin todellisuutta. Nuo arviot ovat vain antamassa suuntaa, mikä loppuvuoden tilanteesi tulee olemaan – ja paljonko sinun silloin tulisi olla valmis maksamaan veroja.

Tilinpäätösennakolla arvioit viranomaisille ilmoittamasi liikevaihdon ja tuloksen

Excelin loppuun olen laittanut vielä koosteen tilinpäätösennakosta. Tässä Excelissä tilikaudeksi on siis laitettu 1.1.-31.12.2017, mutta muokkaa pohjaa omiin tarpeisiisi toimivaksi.

Tilinpäätösennakosta näkee suoraan omiin arvioihisi perustuvat luvut tilikauden liikevaihdosta, kuluista ja lopullisesta verotettavasta tuloksesta. Näitä tietoja kysyvät esim. Verohallinto kun ilmoittaudut rekistereihin, TE-toimisto kun haet starttirahaa ja vakuutusyhtiöt kun kilpailutat vakuutuksia.

Aikamoista suunnittelua, eikö? Mutta kun tuon Excelin täytät ja tutkit sitä, hahmottuu itsellesikin liiketoimintasi ja budjetointi paremmin. Toivottavasti siitä on sinulle apua!

Tässä vielä uusiksi tuo linkki, mistä voit ladata Excelin käyttöösi >

Ensi kerralla voitaisiin ottaa astetta kevyempi aihe, eli to-do-listaa siitä, mitä kaikkea piti yrityksen perustamisen jälkeen tehdä, kilpailuttaa ja sopia, jotta firma saatiin kunnolla käyntiin. Esimerkiksi vakuutuksista voisin jokusen sanasen kertoa…

milla_txt

Tutkimusretki yrittäjyyteen

On aika ottaa härkää sarvista, ja viedä se tutkimusretkelle yrittäjyyden monimutkaiseen maailmaan. Koitetaan kuitenkin tehdä monimutkaisesta yksinkertaista; listaan alle olennaisimmat ennen yrityksen lopullista perustamispäätöstä tutkimani asiat, ja selitän löytämäni vastaukset mahdollisimman selkeästi ja lyhyesti. Linkkaan asianomaisiin lähteisiin, ja saa ihmeessä kommentoida, jos teillä on parempaa tietoa asiasta – ei sitten jaeta väärää tietoa täällä.

Parhaimmasta yrityksestäni huolimatta tekstiä on paljon ja lista on pitkä, mutta mitä muuta sitä voisi odottaakaan kun puhutaan yrityksen perustamisesta. Käykäämme siis matkaan!

toiminimen perustaminen_tutkimusretki

Yrittäjän eläke

  • YEL, eli yrittäjän eläkevakuutus, on ainoa toiminimelle hankittava pakollinen vakuutus, kun yrittäjä on 18-67-vuotias, yritystoiminta on kestänyt 4kk ja arvioitu työtulo on vähintään 7 557,18 €/v (2016). Tällä eläkevakuutuksella turvataan yrittäjän eläkekertymää (edes nimellisesti), ja siihen perustuen maksetaan mm. sairaspäivärahat ja äitiyspäivärahat.
  • Saat itse päättää, paljonko haluat ilmoittaa vuosittaiseksi työtuloksesi YEL:iä varten.
  • Usein foorumeilla ja yrittäjien keskuudessa vinkataan laittamaan tulo mahdollisimman pieneksi, koska siihen perustuen näitä maksuja maksetaan JOKA KUUKAUSI. Ja tämä summa siis lähentelee minimissään 200 €/kk, jos haluaa ottaa yrittäjän työttömyysturvan, kuten itse tein.
  • Lisäksi epäilen suuresti, miten paljon tuota valtion eläkettä kukaan saa enää 40 vuoden päästä (jolloin minä aikaisintaan varmaan eläkkeelle pääsisin…), joten minimeillä mennään. Tosin tämähän vaikuttaa myös muihin päivärahoihin, että huomioi riskit!

Yrittäjän työttömyystuki

  • Kunhan tuon YEL:n määräksi on pistänyt vähintään 12 564 €/vuosi (vuonna 2017), voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Jos ei kuulu kassaan, voi saada (pienempää) työttömyystukea KELA:sta.
  • Kassaan liittyminen mahdollistaa sen, että työssäoloehto pysyy yllä kokoajan, eikä katkea 1,5 vuoden palkansaajan jälkisuojan jälkeen; Koska olen kuulunut palkansaajien työttömyyskassaan aikaisemmin, minulla on siis 1,5 vuotta yrityksen perustamisesta lähtien aikaa pistää hommat jäihin ja nostaa ansiosidonnaista työttömyystukea perustuen aikaisempiin työtuloihini – eli yrittäminen ei vaikuta siihen ollenkaan.
  • Tuon 1,5 vuoden jälkeen (tai 15 kuukauden kuluttua yrittäjän työttömyyskassaan liittymisestä) saisin sitten työttömyystukea ilmoittamieni yrittäjätulojeni mukaan – käytännössä siis hyvin vähän, kun tuolla minimillä 12 564 €/vuosi ainakin toistaiseksi vielä mennään.. Voihan sitä sitten nostaa, ja pysyypä ainakin työssäoloehto voimassa, jos vaikka joskus tulisi tarpeelliseksi siirtyä yrittäjän kassasta takaisin palkansaajan kassaan.
  • Vaihdos palkansaajan kassasta yrittäjän kassaan pitää tehdä 3 kuukauden kuluessa yrittäjyyden aloittamisesta, jotta siirtymä sujuu katkeamattomana. Tuossa siirtymän välissä ”kassattomana” saa olla max kuukauden, muuten työssäoloehtoa pitää alkaa kerryttämään alusta.
  • Työttömyyskassan minimimaksu ei ole kovin suuri, vajaat 15€ kuussa, se maksetaan henkilökohtaiselta tililtä ja verohyödyt huomioidaan henkilökohtaisessa verotuksessa – tämä ei siis liity niinkään toiminimen kirjanpitoon.

toiminimen perustaminen - tutkittavaa riittää

Yrittäjän äitiysloma

  • YEL-vakuutettuna yrittäjänä vanhempainpäivärahat määräytyvät YEL:iin ilmoitetun työtulon mukaisesti. Tosin esim. tämän vuoden päivärahat lasketaan vuoden 2014 tuloista, joten tämän vuoden yritystoimintani tulot vaikuttavat vasta vuoden 2018 päivärahoihin.
  • YEL-summanihan menee nyt sillä lähes minimillä, joten päivärahat eivät mieltä ylentäisi. Jos kuitenkin nostaisin tuota YEL-vuosituloa 6 kuukautta ennen alkavaa päivärahakautta yli 20% kahden vuoden takaiseen vuosituloon nähden, voisin pyytää Kelaa laskemaan päivärahan näiden viimeisimpien 6 kuukauden mukaan.
  • En tiedä voittaisiko tuollakaan käytännössä paljoa – tutkin asiaa lisää jos tulee ajankohtaiseksi tai törmään aiheeseen, tähän hätään tämä selvitys riitti minulle, kun asiaa tutkin.

Toiminimen pankkitili

  • Toiminimelle ei ole pakko avata yritystiliä, mutta olisi hyvä pitää toiminimen rahaliikenne erillään henkilökohtaisesta tilistä.
  • Itse ratkaisin tämän siirtämällä käyttötililtäni kaikki omat rahat vain bonuksien käytössä olleelle S-tilille (ilmainen pankkikortti ;) ja otin aikaisemman käyttötilin toiminimen käyttöön.

-> Ei uusia kuluja, ei uusia kortteja, homma helposti hanskassa.

toiminimen perustaminen - yllätyksiä

Pienyrittäjän juoksevat kulut

  • Perustamisen jälkeen läpikäymääni vakuutushässäkkää voin suosiolla avata enemmän myöhemmin, mutta tähän hätään kerrottakoon, että arvioin alkuun vakuutuskuluiksi 20 €/kk.
  • Puhelin ja netti sekä muut toimistokulut arvioin 20 €/kk (ilman alvia tietysti). Teen kotoa töitä, joten ei toimitilakuluja (huh!).
  • Kokous- ja matkakuluja 30€/kk.

-> yhteensä siis kuluja 70 € + 15 € työttömyyskassa + 200 € YEL = 285 €/kk. Tässä väistämättömät kulut per kuukausi, jotka piti ottaa huomioon hinnoitellessani omaa tuntitaksaani. (Palaan tuohon hinnoitteluunkin myöhemmin.) Ja näiden kulujen päälle arvio yksityisotoista: paljonko tulen nostamaan rahaa omaan käyttöön kuukausittain maksaakseni vuokran ja ruuat yms. kulut. Että kyllä sitä jonkun verran pitää töitä paiskoa (ja asiakkaita löytyä!) jos itsensä haluaa elättää. Mutta näistä laskelmista lisää siis vielä tuonnempana…

Huom: Yritystä perustaessa syntyy väistämättä yksittäisiä kertakuluja. Itselläni esim. läppärin ja puhelimen osto, jotain toimistotarvikkeita, käyntikorttien painatuskulut… Laskelmiin mukaan vaan, että osaa varautua! Kaikki etukäteen tehdyt laskelmat helpottavat jatkoa huomattavasti, mm. silloin, kun alat tekemään liiketoimintasuunnitelmaa – voih mikä urakka sekin oli… Mutta jos starttirahaa halajaa, se on tehtävä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty LTS!

Toiminimen kirjanpito

Toiminimellä ei ole pakko tehdä kahdenkertaista kirjanpitoa, eli merkata kaikkia tapahtumia kahdelle tilille (esim. myyntilaskun merkkaaminen sekä tuloksi pankkitilille että myyntitilille). Tämä tekee toiminimen kirjanpidosta yksinkertaista (yhdenkertaista), jos niin haluaa.

Itse päädyin kuitenkin suoraan kahdenkertaiseen kirjanpitoon, kahdesta syystä:

  1. Olen koulussa opiskellut kahdenkertaista kirjanpitoa, joten ymmärrän sitä jopa paremmin.
  2. Jos joskus vaihdankin liiketoimintani vaikka osakeyhtiöksi, pystyn vertailemaan kirjanpitoja täsmällisesti.

Olen siis jo opiskellut kirjanpidon perusteet, ja työelämässäkin pyörinyt kirjanpitäjän ja hallinnon välikätenä, joten nopeasti päädyin uskomaan, että selviän kirjanpidosta itsekseni. Ainakin sen aikaa, kunnes päädyn tekemään ulkomaankauppaa tai palkkaamaan työvoimaa – sitten erillinen tilitoimisto avuksi, kiitos!

Voidaan palata yksityiskohtaisemmin kirjanpidon hoitamiseen ja esim. sitä varten luomiini Exceleihin joskus myöhemmin tässä blogissa.

toiminimen perustaminen - tutkimusretki ei tunnu loppuvan

Toiminimen verotus

Oli pakko vielä kerrata, että mitä veroja tulee, milloin ne maksetaan ja mihin ne liittyvät. Toiminimellä käsittelen kahta eri veroa:

1. Arvonlisävero (alv)

Yrityskaupassa arvonlisävero on läpikulkuerä kaikille:

  • Tämä vero lisätään myyntilaskulle laskutettavaksi asiakkaalta, ja se löytyy useimmista ostolaskuista ja kuiteista, joita yrityksen kirjanpitoon pistetään.
  • Käytännössä ”myyntilaskujen alv” – ”ostolaskujen alv” = ”maksettava alv”. Mitä enemmän siis ostan verollisia tuotteita ja palveluita yritykselleni, sitä vähemmän minun pitää maksaa tuota myynneistäni koitunutta alvia ulos.
    • Esim. kun myyjä myy 100 eurolla + alv 24 %, hän saa asiakkaalta tililleen rahaa 124 €. Tuon ylimääräisen 24 € hän kuitenkin joutuu maksamaan eteenpäin verottajalle.
    • Kun hän ostaa yritykselle tuotteita 50 eurolla + alv 24 %, hän maksaa tililtään 62 €, mutta voi vähentään tuon ylimääräisen 12 € verottajalle maksettavista yllä mainituista veroista. Hän siis joutuukin maksamaan verottajalle arvonlisäveroja enää 24 € – 12 € = 12 €.
  • Kun pidät kirjaa tuloista ja menoista niiden alvittomilla summilla, et vahingossakaan sekoita tuloa alveihin. Pidä siis alvit erillään, niin niiden maksaminenkaan ei tunnu niin pahalta – ne kun eivät ole sinulle millään tavalla tuloa, ainoastaan läpikulkuerä.
  • Kuluttajakaupassa, eli kun myyt tuotteita tai palveluita yksityishenkilöille, sen sijaan alv jää ostajan maksettavaksi. Tällöin ostajalle myymäsi tuotteen hinta nousee ja kynnys ostaa nousee.
  • Yritystoiminnan koosta riippuu, maksatko alvit kuukausittain, neljännesvuosittain vai kerran vuodessa. Mitä pienempää liiketoimintaa, sitä harvemmin niitä pitää maksaa.
  • Arvonlisäveron prosentti riippuu myydystä tuotteesta tai palvelusta. Yleisimmin – minullakin – se on 24 % (paitsi jos toimittajana kirjoitan lehtijuttuja; niiden alv on 0 %, koska ne rinnastetaan esim. esiintyvien taiteilijoiden tekijänoikeuspalkkioihin).
  • Voin selittää tästä verosta ja verovelvolliseksi hakeutumisesta myöhemmin vielä lisää: milloin kannattaa liittyä alv-velvolliseksi ja mitä seurauksia liittymisellä tai liittymättömyydellä on.

2. Tulovero

  • Liiketoiminnastahan lasketaan tilikauden tulos yksinkertaistettuna kaavalla ”saadut myyntitulot” – ”maksetut kulut” = ”tulos”. Tuo tulos on verotettavaa tuloveroa – samalla tavalla kuin palkkatuloakin verotettaisiin.
  • Ilmoittautumalla ennakkoperintärekisteriin helpotat asiakkaasi ostamispäätöstä, kun olet lupautunut itse maksamaan ennakkoon osuuksia (ennakkoveroa) tuosta tuloverosta, eikä asiakkaasi siten tarvitse sitä tehdä. Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta tämä voi olla joillain yrityksillä ratkaiseva tekijä, ostavatko he sinulta vai ei.
  • Kun kuulut ennakkoperintärekisteriin, maksat tuosta tilikauden tuloksen tuloverosta osuuksia jo ennakkoon. Veron suuruuden mukaan se maksetaan kahdessa tai useammassa yhtä suuressa erässä – lue lisää ennakkoverosta Verohallinnon sivuilta.
  • En saa siis toiminimen kautta palkkaa, vaan jos tarvitsen rahaa toiminimen tililtä omaan käyttööni, teen sen yksityisottona – eli siirrän rahat omalle tililleni ja kirjaan kirjanpitoon yksityisotoksi.
  • Nuo yksityisotot eivät ole tulosta pienentäviä ”maksettuja kuluja”, vaan ne ovat osa tuota tulosta. Siksi minun pitää varautua maksamaan veroja koko tuloksesta, vaikka yrityksen pankkitilin saldo näyttäisikin pienempää summaa kuin tilikauden tulos.
  • Tilikauden jälkeen tulos tarkistetaan ja lopulliset tuloverot lasketaan, ja kaikki mitä en ole vuoden aikana maksanut, tulee maksaa viimeistään tuon verotuksen yhteydessä – korkojen kera.

-> Tämä on siis se vero, joka minun tulee varautua maksamaan, ja josta monet innokkaat ja ei-niin-perehtyneet-yrittäjät yllättyvät, kun ovat käyttäneet yrityksen varoja ennen loppuverojen maksua. Varaudu siis näihin, eikä kyllä muutenkaan kannata tuhlata heti kaikkea tilille tipahtanutta valuuttaa…

Aloittavan yrittäjän starttiraha

  • Tiesin alusta asti, että jos lähden täysipäiväiseksi yrittäjäksi, haluan hakea starttirahaa. Yrittäjyyden onkin oltava päätoimista, jos starttirahaa halajaa.
  • Ensimmäinen asia starttirahasta oli tämä: En saa olla työsuhteessa, kun saan starttirahaa. Okei, eli on irtisanouduttava, hui. Mutta onneksi myöhemmin selvisi, että riittää, kun työsuhde on päättynyt viimeistään edellisenä päivänä yritystoiminnan aloittamisesta. Tässä yhteydessä oli toki tarkistettava oma irtisanomisaika, jolloin ensimmäistä kertaa alkoi oikeasti muodostua ajatus siitä, mikä tulisi olemaan se ensimmäinen kuukausi yrittäjänä – ja milloin irtisanoudun.
  • Seuraava, kaikkialla paljon painotettu asia: Liiketoimintaa ei saa aloittaa millään tavalla ennen starttirahapäätöksen saamista. Ei siis markkinointia, ei todellakaan hinnastoa esille, juuri ja juuri saa nettisivut olla pystyssä – kunhan niillä ei kerro ottavansa tilauksia vastaan. Itse vedin varman päälle, ja avasin nettisivut vasta yrityksen perustamisen jälkeen.
  • Starttirahan määrä vuonna 2016 on perustuki 32,68 €/päivä ja lisäosa max 60 % perustuen määrästä. Itse saan sellaiset ~770 €/kk nyt tuota starttirahaa. Mutta sehän on sitten verotettavaa tuloa! Että ei nyt ihan mikään hullu lottovoitto – jotain kuitenkin.
  • Ja sitä myönnetään sitten 6kk kerrallaan, max yht. 18kk, mutta jokainen puolivuotinen haetaan erikseen ja päätökset tehdään tapauskohtaisesti.

Toiminimen perustaminen - loppu häämöttää

Toiminimen perustaminen

  • Miten toiminimi sitten perustetaan? No, ilmoittautumalla rekistereihin. Ei muuta, so simple.
  • Minimissään ilmoittaudutaan ennakkoperintärekisteriin, jotta päästään heti maksamaan veroja niistä tuloista, joita toivot vielä jonain päivänä kerryttäväsi. Koska ensimmäinen tilikauteni on yli vuoden pituinen, sain maksulomakkeet ennakkoverosta vasta vuoden vaihteessa (eli 4kk yritystoiminnan aloittamisesta). Ei siis tarvitse hätääntyä, vaikka et ihan heti pääsisikään noita ennakkoveroja maksamaan.
  • Lisäksi ilmoittauduin arvonlisäverovelvolliseksi. Myöhemmin kerron tarkemmin tilanteista, jolloin ei kannata ilmoittautua alv-velvolliseksi – useimmiten kyllä kannattaa.
  • Jos meinaat palkata työvoimaa, liitytään työnantajarekisteriin.
  • Kaupparekisteriin voi ilmoittautua, mutta se ei ole pakollista, jos et harjoita luvanvaraista elinkeinoa, työskentelet kotona, et työllistä ketään etkä halua suojata valitsemaasi toiminimeä. Näin minäkin säästyin tuolta 110 euron maksulta, ja sain toiminimen pystyyn ILMAISEKSI!

Toiminimen lopettaminen

Tottakai on mahdollista – todennäköistäkin jopa – etten lopun ikääni pyöritä tätä toiminimeäni. Pääsenkö siitä sitten helposti eroon?

No jos Verohallintoon on luottamista (jos johonkin on niin siihen!) niin lopettaminen hoituu, kappas kappas, lomakkeilla. Ja siinä se. Lopetusilmoitus, poisto rekistereistä joihin ilmoittauduttu, 3 viikon käsittelyaika ja homma on historiaa. Toki kirjanpitoaineistot pitää säilyttää ne vaaditut 10 vuotta, ja viimeiset veroilmoitukset on tehtävä vielä loppuajalta, mutta melko yksinkertaista kuitenkin.

toiminimen perustaminen - tutkimukset tehty

Tämä lopettamisen helppous oli ehkä se viimeinen niitti päätökselleni -> nyt mennään eikä enää vaan meinata! Ei siis muuta kuin tehtävälista kasaan ja aikataulu selville:

  1. Yrittäjyysinfoon on osallistuttava, jos sitä starttirahaa haluaa. Sinne siis paikka varaukseen – onneksi näitä järjestetään usein! Valitse täältä oman alueesi TE-toimisto ja löydät sieltä paikkakuntasi tapahtumat.
  2. Yritysinfon jälkeen ja sieltä saatujen ”pienten” tehtävien valmistuttua (semmoinenkin ”pieni” tehtävä kuin tuo liiketoimintasuunnitelma…) suunnaksi yritysneuvonta. Tähänkin oli varattava aika, ja itsellä se osui pahasti kesälomakauteen, mutta siitä selvittiin ja lisää yksityiskohdista myöhemmin.
  3. Starttirahahakemus eteenpäin, irtisanoutuminen, perustamisilmoitus, ja… yritystoiminnan aloittaminen, huu!

Tuolle polulle suuntasin, ja noista polun vaiheista lisää tulevissa blogauksissa. Huh mikä paketti, mutta antoi varmasti kuvaa siitä, miten paljon asioita pulpahteli mieleen ja piti selvittää. Toivottavasti jelppasi ja teki asiasta sinullekin astetta selkämpää!

milla_txt

Ps. Nuo kuvat ovat viime kesältä, kun olimme ”tutkimusretkellä” pohjoisessa. Tuon reissun jälkeen koittikin sitten yritysneuvontani ja syksyn uudet tuulet…