Starttirahan jatkohakemus ja alv-ilmoitus

Toistaiseksi viimeinen toiminimen perustamis- ja aloitustoimiin liittyvä blogaukseni käsittelee starttirahan jatkohakemuksen ja alv-ilmoituksen tekemistä. Nämä melko simppelit lomakkeet aiheuttivat kuitenkin pientä huolta ja tutkimustyötä – ja säästääkseni sinut niiltä kerron nyt, miten homma hoituu:

Starttirahan jatkohakemus koostuu vain kahdesta vastauksesta

Yllätyin, kun starttirahan jatkoa varten minun piti vastata vain kahteen kysymykseen. Ennen noita kysymyksiä kerratkaamme kuitenkin, missä vaiheessa starttirahalle haetaan jatkoa:

Ensimmäinen starttirahakausi kestää 6 kuukautta, ja jatkoa starttirahalle kannattaa hakea hyvissäajoin – viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen kauden loppua. Näin varmistat, että starttiraha tipahtaa tilillesi keskeytyksettä. Minulla ensimmäinen starttirahajakso päättyi helmikuun loppuun, joten pistin jatkohakemuksen eteenpäin tammikuun puolenvälin jälkeen.

Jatkoa starttirahalle haetaan TE-palveluiden Oma asiointi -portaalissa, missä itse starttirahan maksatustakin haetaan. Hakemukseen syötetään omat yhteystiedot (jos ne eivät tule lomakkeelle jo automaattisesti) ja yrityksen tiedot. Sitten vastataan näihin kahteen kysymykseen:

[toiminimi_starttiraha_jatkohakemus]1. Selvitys, miten yritystoiminta on käynnistynyt starttirahakauden aikana

Kun vastasin tähän kysymykseen, Oma asiointi -palvelu oli päivityksen alla, eikä ohjeistusta vastaukseen löytynyt TE-palveluiden sivuilta. Siispä kerroin vaan yksinkertaistetusti, miten asiakkaita on riittänyt ja millaisia tuloja (ja tulo-odotuksia) yritystoiminnalla on. Lisäksi kerroin markkinoinnista ja muista tekemistäni töistä yritykseni tunnettuuden lisäämiseksi. Tähän olisi voinut kertoa useammalla sadalla sanalla tarinaa, mutta tiivistin vastaukseni seitsemään virkkeeseen.

[toiminimi_starttiraha_jatkohakemus_milla_jarvinen]2. Perustelut jatkohakemukselle

Kerroin, miten yritystoimintani on kasvanut ensimmäisen starttirahakauden aikana ja perustelin tekemiäni valintoja. Kerroin omasta ja liikeideani kehittymisestä ja kuvasin jatkosuunnitelmiani. Perustelin myös, miksi käytännössä tarvitsen starttirahalle jatkoa ja miten tämän jatkokauden myötä pystyn jatkamaan liiketoimintaani kannattavana, ilman tukea. Myös tästä vastauksesta selvisin seitsemällä virkkeellä.

Lopuksi sitten ruksattiin maksatushakemuksessakin tuttuun tapaan maksamisen estäviin korvauksiin, tukiin ja etuuksiin ei-vastaukset, De mimis -tuen kohdassa kerrottiin edellisestä starttirahakaudesta ja liitteeksi laitettiin viimeisin tuloslaskelma kirjanpidosta. Sitten vain hakemus eteenpäin, ja aika pian sain jo vastauksen postitse: jatkohakemus hyväksyttiin, ja starttirahaa virtaa vielä elokuun loppuun asti!

PS. Kuulin huhupuheita, että starttirahan jatko saattaa riippua myös hakemuksesi ajankohdasta. Itselläni ajankohdat olivat otolliset: aloitin starttirahan loppuvuodesta, joten jatkohakemus ajoittui alkuvuoteen, jolloin starttirahan määrärahat ovat vasta annettu. Jos starttirahalle hakee jatkoa loppuvuodesta, saattavat määrärahat olla jo lopuillaan, ja jatko voi jäädä saamatta… Huomioi siis tämäkin starttirahaa hakiessasi, mikäli mahdollista!

Alv-ilmoitus perustuu kirjanpitoosi

Alv-ilmoitus tehdään liiketoiminnan suuruudesta riippuen 12-1 kertaa vuodessa. Itse saan tehdä sen vain kerran vuodessa, koska liiketoimintani on (toivottavasti vain toistaiseksi) niin pientä. Jos haluat kerrata, miten nämä arvonlisäverot nyt menivätkään, tutustu aikaisempaan blogaukseeni aiheesta.

Alv-ilmoitus tehdään upouudessa OmaVero-palvelussa. Tuolta näkee mm. eräpäivät, milloin sinun tulee tehdä seuraava arvonlisäveroilmoitus ja maksaa ilmoitetut verot. Voit syöttää suoraan palvelun alv-ilmoituslomakkeelle:

  • Verot kotimaan myynnistä verokannoittain (eli paljonko olet saanut alv-tuloja myynneistäsi)
  • Verot ostoista (eli paljonko olet maksanut veroa ostoista muista EU-maista tai rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista)
  • Vähennettävät verot (eli maksamasi verot, kun olet tehnyt normaaleja arvonlisäverollisia ostoja kotimaassa)

Palvelu laskee syöttämiesi tietojen perusteella maksettavan veron, tai jos olet oikeutettu veronpalautuksiin. Lomakkeelle voi syöttää myös 0-verokannan alaiset myynnit ja ostot, mutta sellaisia ei minulta löytynyt.

Olet oikeutettu alarajahuojennukseen, jos tilikauden (12 kk) liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta on alle 30 000 euroa

Kaikki muut syöttämäsi tiedot löytyvät kirjanpidon raporteiltasi, mutta alarajahuojennus sinun tulee laskea itse. Tässä auttaa huomattavasti palvelusta ladattavissa oleva Excel-pohja ”Alarajahuojennuksen laskemisen aputaulukko”. Itse selvisin syöttämällä yksinkertaisesti kirjanpidon raportilta löytyvän:

  • verollisen liikevaihdon, ja
  • arvonlisäveron osuuden.

Jos teet alv-ilmoituksen alle tai yli 12 kuukauden ajalta. Huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon saat laskettua syöttämällä Exceliin kaavan (”veroton liikevaihto”-”arvonlisäveron osuus” x 12 / liiketoiminnan kuukausien määrä. Esimerkiksi kun itse tein ilmoituksen ajalta 1.9.-31.12., liiketoiminnan kuukausien määrä oli 4 (syys-joulukuu).

Sitten lisäät Excelin loppupuolelle vielä uudelleen ”suoritettavat arvonlisäverot yhteensä” ja täydennät vähennettävät arvonlisäverot yhteensä, jolloin Excel laskee alarajahuojennukseen oikeuttavan veron sekä huojennuksen määrän. Selvennykseksi voit kurkata esimerkin Excel-laskelmasta tästä >

Nämä summat kun syötät OmaVero-palvelun lomakkeelle (alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto, alarajahuojennukseen oikeuttava vero ja alarajahuojennuksen määrä) laskee lomake maksettavan veron. Voit laittaa veron maksuun suoraan palvelun kautta, jolloin viitenumerot ja tilinumero menee varmasti oikein.

Huom: Itse vielä soitin Verohallinnon asiakaspalveluun, kun halusin varmistaa, että maksu lähtee varmasti ajallaan. Käytännössä, kun laitat veron maksuun palvelun kautta, se veloitetaan kyllä tililtäsi ja näkyy maksuna palvelussa, mutta se näkyy maksettuna kuitenkin vasta eräpäivän jälkeen – eli kun vaan pidät huolen siitä, että olet maksanut riittävästi palvelun kautta, veron eräpäivänä tehty maksu ”käytetään”, eli vasta eräpäivän jälkeen näet veron maksettuna palvelussa.

[starttirahan_jatkohakemus_alv_ilmoitus]

Että sellaista puisevaa asiaa tällä kertaa – toivottavasti siitä oli kuitenkin sinulle hyötyä! Nyt olemmekin käyneet läpi kattavasti toiminimen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät tehtävälistat ja paperityöt, enkä osaa sanoa, mikä aihealue olisi seuraavana listalla… Ehdota toki kommenteissa, jos on jokin tietty aihe josta kaipaisit tietoa, niin katsotaan josko osaisin olla avuksi! Muussa tapauksessa palailen blogini ääreen sitten, kun tulee taas aihetta :)

milla_txt

Toiminimen perustamispaperit

Edessä viimeinen toiminimen perustamisen paperisota: perustamisilmoitus. Ennakkoon hieman pelkäsinkin tätä hetkeä (enkä vähiten siksi, että kun nämä paperit lähtevät eteenpäin, paluuta ei ole: minusta tulee virallisesti yrittäjä).

Pelko oli turhaa. Papereiden täyttäminen olikin lopulta melko yksinkertaista, kunhan pistää merkille nämä asiat:

[MillaJarvinen_Toiminimen_perustamisilmoitus_1]

Yrityksen nimen valinta

Perustamisilmoituslomakkeella Y3 kysytään ensimmäisenä yrityksen nimeä. Vaikka tiesin, etten ole rekisteröimässä yritykselleni nimeä, vaan toimin omalla nimelläni, laitoin tähän varmuuden vuoksi ehdotuksia ”toiminimelleni”.

Ehkä ne olisi voinut jättää tyhjäksikin, mutta se tuntui oudolta, joten tein tämän (turhan) työn.

Julkiset yhteystiedot

Oli kuumottavaa, että yritykselle vaadittiin posti- tai käyntiosoite. Koska en tässä vaiheessa halunnut maksaa erillisestä postilokero-osoitteesta, jouduin pistämään lomakkeelle kotiosoitteeni. Ahdistavaa? Kyllä. Väistämätöntä? Jep.

Onneksi sen verran googlailin etukäteen, että löysin monesta paikasta suositukset jättää puhelinnumero pois näistä julkisista yhteystiedoista. Usein uudet rekisteröidyt yritykset saavat hullut määrät soittoja ties mistä vakuutusfirmoista ja muilta palveluntarjoajilta, joten nyt vältyin niiltä täysin. Laitoin julkisiin tietoihini siis vain vaaditun osoitteen, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni.

Tilikauden valinta

Koska pistin yrityksen pystyyn kesken vuotta (syyskuun alusta), jouduin selvittelemään tilikaudenkin valintaan liittyviä kysymyksiä. Tilikausi on helppo päättää vuoden loppuun (1.1.-31.12.), mutta kannattiko tämä ensimmäinen tilikausi laittaa päättyväksi tämän vuoden loppuun vai ensi vuoden loppuun?

Selkein löytämäni perustelu oli, että tilikauden päättävä tilinpäätös teettää aina paljon työtä, joten mitä harvemmin sen voi tehdä, sen parempi. Siispä valitsin ensimmäiseksi tilikaudekseni 1.9.2016-31.12.2017; ensimmäistä kertaa joudun tilinpäätöksen kimppuun siis vasta ensi vuoden jälkeen, huh!

[MillaJarvinen_Toiminimen_perustaminen_pohdintaa]

Mitkä rekisterit?

Koska en halunnut rekisteröidä virallista toiminimeä, vaan työskennellä vain omalla nimelläni, minun ei tarvinnut tehdä ilmoitusta Kaupparekisteriin. Siksi selvisin perustamisilmoituksesta ILMAISEKSI.

Ilmoittauduttava oli kuitenkin arvonlisäverovelvolliseksi ja ennakkoperintärekisteriin.

  • Näihin vaadittiin arvioita kuluvan kalenterivuoden liikevaihdosta, ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta sekä ensimmäisen tilikauden verotettavasta tulosta.
  • Lisäksi piti ilmoittaa muut tulot kalenterivuonna. Itse ilmoitin tässä saamani palkkatulot ennen yrityksen perustamista ja starttirahat yrityksen perustamisen jälkeen loppuvuodelle.

Laskelmat piti siis tässä vaiheessa vielä viimeistellä, että osasin arvioida liikevaihtoja ja tuloksia. Avaan laskelmapohjiani lisää tuonnempana, niin saat sitten niistäkin jotain pohjaa.

Toimialan valinta

Kaupparekisteriin saa ilmoittaa useammankin toimialan (ja yleensä sinne loppuun lisätään vielä se vakio ”kaikki laillinen liiketoiminta”), mutta Verohallintoon ilmoitetaan vain yksi päätoimiala. Tämän valinta oli haastavaa, koska tarjoan niin monipuolisia palveluita (toimittajan ja tuottajan töitä, viestintää ja assistenttipalveluja…).

Koska oli valittava se toimiala, jota yritys pääasiassa harjoittaa, ja minulla oli tiedossa vasta pääasiassa toimittajan töitä, päädyin freelance-toimittajat kattavaan toimialaan 90030 Taiteellinen luominen. Tätähän voi muuttaa sitten myöhemmin tarpeen tullen.

Kirjanpidon muoto

Myös kirjanpidon muoto piti valita jo tässä vaiheessa. Vaihtoehtoja toiminimellä olisi yhdenkertainen kirjanpito (eli kirjataan tulot ja menot silloin kun ne tilillä näkyvät) tai kahdenkertainen kirjanpito (eli kirjataan tulot ensin kun myyntilasku tehdään ja uudelleen sitten, kun summa näkyy tilillä jne.).

Olen itse töissäni seurannut aina kahdenkertaista kirjanpitoa, joten hahmotan sen selkeämmin, ja sen avulla on myös helpompi seurata tilannetta (mitä rahaa on vielä tulossa ja menossa). Valitsin siis sen.

[MillaJarvinen_Toiminimen_perustamisilmoitus_valmis]

Valmista!

Paperit vaan postiin ja jännityksellä odottamaan, mitä tuleman pitää. Pari viikkoa piti postia vahdata, mutta lopulta saapui se Verohallinnon kuori ilmoituksineen: ”Tervetuloa Verohallinnon uudeksi yritysasiakkaaksi”. Jipii!

Seuraavaksi voisinkin mennä sitten syvemmin noihin laskelmiin ja veroasioihin, niin rupeaa olemaan tukeva paketti kasassa toiminimen perustamisohjeista. Tässä alla vielä kooste koko siitä prosessista, kun haetaan starttirahaa ja halutaan perustaa toiminimi:

Yritysinfo ja liiketoimintasuunnitelma -> yritysneuvottelu ja starttirahahakemus -> perustamisilmoitus

milla_txt

Yritysneuvottelu ja starttirahahakemus

Nyt kun liiketoimintasuunnitelmani oli viimein kasassa, sain varattua ajan yritysneuvotteluun, jota vaaditaan tehtäväksi ennen starttirahan hakemista. Yritysneuvottelusta sovitaan usein oman paikkakunnan uusyrityskeskuksen kanssa, mutta tarvittaessa on sallittua käydä lähipaikkakunnankin keskuksessa. Itsehän en kesälomakauden vuoksi saanut Helsingistä aikaa, joten onneksi Espoon puolelta se järjestyi hetkessä.

Ennakkoon jännitin kovasti tapaamista, ja mietin, ymmärtääkö neuvoja suunnitelmiani ja ajatuksiani oikein. Jokseenkin epämääräiset toimittajan ja tuottajan tittelit ja ”hipihtäviin” arvoihin pohjautuva ajattelutapani eivät välttämättä tavoittaisi vakivirassa istuvaa toimistokonkaria.

Turhaan kuitenkin pelkäsin: neuvoja oli erittäin ymmärtäväinen ja jopa innostunut suunnitelmistani ja ajatuksistani. Lähinnä hän vain kyseli jotain lisätietoja ja täydennyksiä liiketoimintasuunnitelmastani. Kunhan olet paneutunut oman liiketoimintasuunnitelmasi tekoon ja perustellut asiat hyvin itsellesi, ei niiden perusteleminen ulkopuoliselle ole sen vaikeampaa.

Neuvoja sanoi hyvästellessään valmistelevansa TE-keskukselle positiivisen lausunnon liiketoimintasuunnitelmastani, jotta minä voisin laittaa starttirahahakemukseni eteenpäin. Jo kotimatkalla bussissa googlailin, miten se hakemus sitten laitetaan ja kuinka nopeasti se käsitellään.

[Yritysneuvottelu_Starttirahahakemus_MillaJarvinen]

Ennakoi starttirahahakemuksen vaatimat liitteet

Kuten jo aikaisemmin kerroin, starttirahahakemuksen liitteeksi vaadittava verovelkatodistus kannattaa laittaa tilaukseen jo hyvissäajoin. Se ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi, mutta posti ottaa oman aikansa toimituksessa, joten itseäni ainakin harmitti, että tilasin todistuksen vasta tuossa kotimatkabussissa. Sain siis laitettua starttirahahakemuksen eteenpäin vasta päivien kuluttua yritysneuvottelusta, kun todistus oli kolahtanut postiluukustani.

Lisäksi hakemuksen mukana on toimitettava liiketoimintasuunnitelma laskelmineen, ja lainalupaus pankista tai muulta luotonantajalta, mikäli ulkopuolisen rahoituksen saanti on edellytys toiminnan aloittamiselle.

Itse olin laskelmissani katsonut, että pystyäkseni maksamaan itselleni alkuun jonkunlaista korvausta työstäni (eli ottamaan yksityisottoja yrityksen tililtä), minun tulee ottaa yritykselle jokusen tonnin laina. Käytännössä annoin itse lainan yritykselleni, ja tehdäkseni kaiken niin selkeästi kuin mahdollista, loin yksinkertaisen lainalupaus-dokumentin, jossa lupasin myöntää lainan toiminimelleni. Tämän dokumentin allekirjoitin ja liitin sitten starttirahahakemukseen.

[Starttirahahakemus_MillaJarvinen]

Varaa starttirahahakemuksen täyttämiselle aikaa

Starttirahaa haetaan TE-palvelujen Oma asiointi -palvelun kautta. Jos hakeminen ei verkon kautta jostain syystä onnistu, on se mahdollista myös paperilomakkeella.

Lomakkeelle täytetään kaikenlaista tietoa, kuten:

  • Henkilö- ja yhteystiedot
  • Starttirahakausi, eli mille ajalle tukea haetaan
    • Starttirahaa voi hakea max 6kk kerralla, ja tässä teet myös päätöksen, minä päivänä yritystoimintasi alkaa (eli milloin starttirahakausi alkaa). Yrityksesi tulee olla rekisteröity viimeistään kahden viikon kuluttua tässä ilmoitetusta aloituspäivämäärästä.
  • Erittelyt työkokemuksestasi ja mahdollisesta yrittäjäkokemuksestasi
  • Kuvaus yritystoimintaa tukevasta koulutuksestasi
    • Itse laitoin tradenomi-ammattikorkeakoulututkintoni.
  • Suunnitellun yrityksen nimi ja yhteystiedot
    • Itse olin laittanut nimeksi T:mi Milla Järvinen, mutta eihän se sitten toteutunutkaan. Tämä ei kuitenkaan haitannut hakemuksessa.
  • Yritysmuoto ja toimiala
    • Toimialan valinta oli haastavaa, mutta lopulta päädyin luokkaan ”9003 Taiteellinen luominen”, jonne freelance-toimittajat luokitellaan. Tutustu toimialaluokitukseen rauhassa.
  • Liikeidean ja tuotteiden/palvelujen kuvaukset
  • Kaikenlaista muuta infoa liiketoiminnasta, mutta jos/kun niistä kerrotaan jo liiketoimintasuunnitelmassa, ei lomakkeelle niitä tarvitse (onneksi) täyttää.
  • Kuvaus kirjanpidosta ja talouden suunnittelusta
  • Ruksitaan liuta ei-vastauksia ”Starttirahan myöntämisen estävät etuudet” -kohtaan, ja täydennetään tarvittaessa lisätiedoilla.
    • Itse esim. täydensin kohtaa, jossa sanoin, etten saa palkkaa, että irtisanoudun päivätöistäni heti starttirahapäätöksen saatuani niin, että työsuhde päättyy ja kaikki korvaukset on maksettu yrityksen perustamispäivään mennessä.

Sitten vaan lisätään liitteet ja vakuutetaan annetut tiedot oikeaksi, ja hakemuksen voi lähettää. Oi mikä helpottunut ja samanaikaisesti jännittynyt olo tulikaan – nyt ei enää ole paluuta, kun ensimmäinen virallinen lomake yrityksestä on laitettu eteenpäin!

[Starttirahahakemus_yritysneuvottelu_MillaJarvinen]

Viimeiset viilaukset starttirahahakemukseen hoituvat sähköpostilla

Sain pian hakemuksen lähettämisestä sähköpostin TE-toimistosta, jossa he kertoivat hakemuksen käsittelyaikataulusta. Lomien takia käsittely hieman kuulemma viivästyisi, mutta laitoin heille vielä vastausviestiä, jossa toivoin pikaista käsittelyaikaa. Ennen palkkatöistä irtisanoutumistahan odotin, että saan starttirahapäätöksen, ja koska irtisanomisaikani oli yksi kuukausi, piti starttirahapäätös saada kuukautta ennen toiminimeni perustamista.

Lisäksi tuossa ensimmäisessä sähköpostissaan he kysyivät uusyrityskeskuksen neuvojani nimeä, jotta he voivat tilata häneltä lausunnon liiketoimintasuunnitelmastani ja tapaamisestamme. He antoivat myös toimintaohjeita pyytäen lisäksi CV:ni ja oleelliset työ- ja opiskelutodistukset alaan ja yrittäjyyteen liittyen, jotka toimitin pikaisesti.

Sain viestin hyväksytystä starttirahapäätöksestä sähköpostiini. Mikä helpotus! Olin tietysti jo ehtinyt pelkäämään, että mitä tekisin, jos en saisikaan starttirahaa. En ollut keksinyt tuohon skenaarioon ratkaisua. Onneksi ei tarvinnutkaan; sain hyväksyntäsähköpostin perjantaina, jännitin viikonlopun yli ja irtisanouduin maanantaina. Kotiin tultuani paperi hyväksynnästä odotti postiluukussani.

Voi sitä jännityksen määrää, mitä starttirahapäätöksen odottaminen, irtisanoutuminen ja tulevaisuuden suunnitelmieni kertominen pomolle aiheuttivat. Samalla kutkuttava innostus ja toisaalta pelko pärjäämisestä painoivat niskassa. Onneksi pomo ymmärsi ja hyväksyi tilanteen, ja asiat loksahtivat paikoilleen.

Jäljellä olikin sitten enää viimeinen paperisouvi: perustamisilmoituksen jättäminen. Siitä lisää ensi kerralla…

milla_txt

PS. Kuulin huhupuheita, että starttirahan jatko saattaa riippua hakemuksesi ajankohdasta. Itselläni ajankohdat olivat otolliset: aloitin starttirahan loppuvuodesta, joten jatkohakemus ajoittui alkuvuoteen, jolloin starttirahan määrärahat ovat vasta annettu. Jos starttirahalle hakee jatkoa loppuvuodesta, saattavat määrärahat olla jo lopuillaan, ja jatko voi jäädä saamatta… Huomioi siis tämäkin starttirahaa hakiessasi, mikäli mahdollista!

Yritysinfo ja liiketoimintasuunnitelma: Toiminimen perustaminen konkretisoituu

Toiminimen perustamispäätös oli siis nyt tehty, ja edessä oli ensimmäinen konkreettinen askel kohti yrityksen perustamista. Tämä askel oli yritysinfoon osallistuminen:

  1. Valitse oman paikkakuntasi TE-toimisto.
  2. Etsi tapahtumakalenterista seuraava yrittäjyysinfo ja ilmoittaudu mukaan.

Yrittäjyysinfossa käsiteltiin yrittäjyyttä ja yrityksen perustamista sekä starttirahaa.

Yritysinfon tärkein anti, jos olet hakemassa starttirahaa:

  1. Jos olet työsuhteessa, sen tulee päättyä viimeistään päivää ennen yritystoiminnan aloittamista.
  2. Entinen työnantajasi ei saa olla ainoa asiakkaasi. Yritysinfossa sanottiin, että maksimissaan puolet liikevaihdosta saa tulla entiseltä työnantajalta, mutta kun tiedustelin asiaa vielä erikseen TE-toimistolta, he sanoivat, ettei sitä ihan niin tarkasti katsota. Pääasia, että tuloja tulee muualtakin kuin edelliseltä työnantajalta.
  3. Mitään liiketoimintaa – edes myynti- tai markkinointitoimenpiteitä – ei saa aloittaa ennen starttirahapäätöksen saamista. Älä siis lisää nettisivuillesi hinnastoa tai esitettä, äläkä muutenkaan mainosta toimintaasi ennen päätöksen saamista.
  4. Jotain yrittäjyyskoulutusta pitää hankkia joko jo ennen tai viimeistään yrityksen perustamisen jälkeen. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto ja sen yhteydessä käydyt yrittäjyysopinnot riittivät omalla kohdallani, mutta myös esim. TE-toimisto järjestää ilmaisia koulutuksia.
  5. Ilmoitat starttirahahakemuksessasi yritystoiminnan arvioidun aloituspäivän. Tästä ilmoitetusta päivästä lähtien on kaksi viikkoa aikaa rekisteröidä yrityksesi.
  6. Starttirahahakemuksen liitteenä on toimitettava verovelkatodistus, joka tilataan Verohallinnon sivuilta. Kannattaa tilata tämä todistus jo heti yritysinfon jälkeen, mikäli olet perustamassa yritystä kolmen kuukauden sisään. Verohallinto postittaa todistuksen, joten on hyvä varautua postituksen aiheuttamaan viiveeseen.

Hyvä kooste yritysinfon sisällöstä löytyy tästä lomakkeesta, jolta löytyy myös yhteystiedot seuraavaan vaiheeseen, eli yritysneuvontaan ilmoittautumiseksi. Yritysneuvontaan voi ilmoittautua, kun liiketoimintasuunnitelma on tehty.

[Yritysinfo_liiketoimintasuunnitelma_Milla_Järvinen]

Liiketoimintasuunnitelman tekoon kannattaa varata aikaa

LTS oli yllättävänkin iso projekti. Luulin saavani sen huitaistua kasaan viikossa, mutta kyllähän se aikaa ja perehtymistä vaati. Vaikka liiketoimintasuunnitelma tuntui vain pakon edessä tehtävältä ”koulutyöltä”, huomasin jälkeenpäin, etten kaikkia näitä asioita olisi tullut edes ajatelleeksi ilman tuota ulkoista toimeksiantoa. Suunnitelman luotuani itsekin hahmotin paremmin, mitä olen tekemässä, kenelle ja millä markkina-alueella.

Koostin liiketoimintasuunnitelman osoitteessa liiketoimintasuunnitelma.com. Toinen ehdotettu vaihtoehto olisi ollut Oma Yritys-Suomi -palvelu, mutta jostain syystä en saanut sitä kunnolla toimimaan…

Liiketoimintasuunnitelman osa-alueita ovat:

  1. Liikeidean tiivistelmä
  2. Osaamisesi arviointi
  3. Tuotteiden ja palvelujen esittely
  4. Asiakkaiden ja markkinoiden analysointi
  5. Markkinoiden ja kilpailijoiden analysointi
  6. Oman yrityksesi kuvaus
  7. Kirjanpidon ja talouden suunnittelu
  8. Laskelmien teko
    • Rahoituslaskelma
    • Kannattavuuslaskelma
    • Myyntilaskelma

Erityisen paljon tuskan hikeä aiheuttivat kilpailijakartoitukset sekä hinnoittelun laskeminen. Tässä yhteydessä tulikin ensimmäistä kertaa laskettua konkreettisesti, paljonko mistäkin työstä tulisin veloittamaan.

[Liiketoimintasuunnitelma_Milla_Järvinen]

Hyvällä hinnoittelulla katetaan kulut, huomioidaan työn määrä ja pysytään kilpailukykyisenä

Kun mietin tuntitaksaani, tuli laskelmissa ottaa huomioon, etten voi käyttää jokaista kuukauden työtuntia palkalliseen työhön. Asiakastöidenhän lisäksi joudun tekemään yritykseni markkinointia, asiakastapaamisia, kirjanpitoja ja muita paperitöitä, joista kukaan ei minulle maksa.

Siispä kuvitteellisen kuukausipalkkani tuli olla hieman yläkanttiin omiin tarpeisiini nähden. Kun tuohon kuukausipalkkaan lisäsin vielä kuukauden kulut, ja jaoin tästä kaikilla kuukauden työtunneilla tuntipalkan, sain suuntaa antavan arvion minulle kannattavasta tuntitaksasta.

Käytännön esimerkki:

  • Yläkanttiin arvioitu kuukausipalkka 3000€
  • Kuluja arviolta 500 €/kk
  • Työtunteja keskimäärin 21pv x 7,5h = 157,5 h/kk

-> Tuntitaksa 3500 / 157,5 = 22,22 €/h

Ja tähän kun ottaa sitten huomioon sen, etten noita kaikkia 157,5 tuntia pysty käyttämään palkallisiin asiakastöihin, ja todennäköisesti kaikkina kuukausina en edes saa asiakastilauksia täyttä optimaalista määrää, pyöristin tuntitaksani 30 €/h. Tämä pitää hinnan kohtuullisena asiakkaalleni, mutta mahdollistaa oman työsketelyni.

Muutenkin laskelmissa on hyvä arvioida kulut ja tuntitaksa vähän yläkanttiin, koska myöskään lomista ja satunnaisista sairaspäivistä et saa mitään korvauksia – näiden päivien hävityt tunnit pitää saada korvattua muina työpäivinä tienatuilla roposilla.

Ps. Hinta kannattaa aina ilmoittaa muodossa xx € + alv xx %, koska varsinkin kuluttajakaupassa hinta tulkitaan muuten arvonlisäverot sisältäväksi kokonaishinnaksi.

[Liiketoimintasuunnitelma_hinnoittelu_Milla_Järvinen]

Seuraavaksi kohti yritysneuvontaa ja starttirahahakemusta

Kun liiketoimintasuunnitelma oli viimein valmis ja pääsin varaamaan aikaa yritysneuvontaan, puski jo kesälomat päälle ja Helsingin uusyrityskeskuksesta olisi saanut ajan vasta kesäloman jälkeen. Onneksi yritysinfossa oli kerrottu, että myös lähiseudun uusyrityskeskuksesta voi varata ajan yritysneuvontaan, jos omasta kaupungista ei sopivan nopeasti aikaa löydy. Sainkin ajan yritysneuvontaan Espoosta jo parin päivän päähän – hui kuinka nopeasti asiat yhtäkkiä edistyivätkään! Ensi kerralla luvassa vinkkejä sitten yritysneuvontaan ja starttirahahakemuksen tekoon…

milla_txt

Tutkimusretki yrittäjyyteen

On aika ottaa härkää sarvista, ja viedä se tutkimusretkelle yrittäjyyden monimutkaiseen maailmaan. Koitetaan kuitenkin tehdä monimutkaisesta yksinkertaista; listaan alle olennaisimmat ennen yrityksen lopullista perustamispäätöstä tutkimani asiat, ja selitän löytämäni vastaukset mahdollisimman selkeästi ja lyhyesti. Linkkaan asianomaisiin lähteisiin, ja saa ihmeessä kommentoida, jos teillä on parempaa tietoa asiasta – ei sitten jaeta väärää tietoa täällä.

Parhaimmasta yrityksestäni huolimatta tekstiä on paljon ja lista on pitkä, mutta mitä muuta sitä voisi odottaakaan kun puhutaan yrityksen perustamisesta. Käykäämme siis matkaan!

toiminimen perustaminen_tutkimusretki

Yrittäjän eläke

  • YEL, eli yrittäjän eläkevakuutus, on ainoa toiminimelle hankittava pakollinen vakuutus, kun yrittäjä on 18-67-vuotias, yritystoiminta on kestänyt 4kk ja arvioitu työtulo on vähintään 7 557,18 €/v (2016). Tällä eläkevakuutuksella turvataan yrittäjän eläkekertymää (edes nimellisesti), ja siihen perustuen maksetaan mm. sairaspäivärahat ja äitiyspäivärahat.
  • Saat itse päättää, paljonko haluat ilmoittaa vuosittaiseksi työtuloksesi YEL:iä varten.
  • Usein foorumeilla ja yrittäjien keskuudessa vinkataan laittamaan tulo mahdollisimman pieneksi, koska siihen perustuen näitä maksuja maksetaan JOKA KUUKAUSI. Ja tämä summa siis lähentelee minimissään 200 €/kk, jos haluaa ottaa yrittäjän työttömyysturvan, kuten itse tein.
  • Lisäksi epäilen suuresti, miten paljon tuota valtion eläkettä kukaan saa enää 40 vuoden päästä (jolloin minä aikaisintaan varmaan eläkkeelle pääsisin…), joten minimeillä mennään. Tosin tämähän vaikuttaa myös muihin päivärahoihin, että huomioi riskit!

Yrittäjän työttömyystuki

  • Kunhan tuon YEL:n määräksi on pistänyt vähintään 12 564 €/vuosi (vuonna 2017), voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Jos ei kuulu kassaan, voi saada (pienempää) työttömyystukea KELA:sta.
  • Kassaan liittyminen mahdollistaa sen, että työssäoloehto pysyy yllä kokoajan, eikä katkea 1,5 vuoden palkansaajan jälkisuojan jälkeen; Koska olen kuulunut palkansaajien työttömyyskassaan aikaisemmin, minulla on siis 1,5 vuotta yrityksen perustamisesta lähtien aikaa pistää hommat jäihin ja nostaa ansiosidonnaista työttömyystukea perustuen aikaisempiin työtuloihini – eli yrittäminen ei vaikuta siihen ollenkaan.
  • Tuon 1,5 vuoden jälkeen (tai 15 kuukauden kuluttua yrittäjän työttömyyskassaan liittymisestä) saisin sitten työttömyystukea ilmoittamieni yrittäjätulojeni mukaan – käytännössä siis hyvin vähän, kun tuolla minimillä 12 564 €/vuosi ainakin toistaiseksi vielä mennään.. Voihan sitä sitten nostaa, ja pysyypä ainakin työssäoloehto voimassa, jos vaikka joskus tulisi tarpeelliseksi siirtyä yrittäjän kassasta takaisin palkansaajan kassaan.
  • Vaihdos palkansaajan kassasta yrittäjän kassaan pitää tehdä 3 kuukauden kuluessa yrittäjyyden aloittamisesta, jotta siirtymä sujuu katkeamattomana. Tuossa siirtymän välissä ”kassattomana” saa olla max kuukauden, muuten työssäoloehtoa pitää alkaa kerryttämään alusta.
  • Työttömyyskassan minimimaksu ei ole kovin suuri, vajaat 15€ kuussa, se maksetaan henkilökohtaiselta tililtä ja verohyödyt huomioidaan henkilökohtaisessa verotuksessa – tämä ei siis liity niinkään toiminimen kirjanpitoon.

toiminimen perustaminen - tutkittavaa riittää

Yrittäjän äitiysloma

  • YEL-vakuutettuna yrittäjänä vanhempainpäivärahat määräytyvät YEL:iin ilmoitetun työtulon mukaisesti. Tosin esim. tämän vuoden päivärahat lasketaan vuoden 2014 tuloista, joten tämän vuoden yritystoimintani tulot vaikuttavat vasta vuoden 2018 päivärahoihin.
  • YEL-summanihan menee nyt sillä lähes minimillä, joten päivärahat eivät mieltä ylentäisi. Jos kuitenkin nostaisin tuota YEL-vuosituloa 6 kuukautta ennen alkavaa päivärahakautta yli 20% kahden vuoden takaiseen vuosituloon nähden, voisin pyytää Kelaa laskemaan päivärahan näiden viimeisimpien 6 kuukauden mukaan.
  • En tiedä voittaisiko tuollakaan käytännössä paljoa – tutkin asiaa lisää jos tulee ajankohtaiseksi tai törmään aiheeseen, tähän hätään tämä selvitys riitti minulle, kun asiaa tutkin.

Toiminimen pankkitili

  • Toiminimelle ei ole pakko avata yritystiliä, mutta olisi hyvä pitää toiminimen rahaliikenne erillään henkilökohtaisesta tilistä.
  • Itse ratkaisin tämän siirtämällä käyttötililtäni kaikki omat rahat vain bonuksien käytössä olleelle S-tilille (ilmainen pankkikortti ;) ja otin aikaisemman käyttötilin toiminimen käyttöön.

-> Ei uusia kuluja, ei uusia kortteja, homma helposti hanskassa.

toiminimen perustaminen - yllätyksiä

Pienyrittäjän juoksevat kulut

  • Perustamisen jälkeen läpikäymääni vakuutushässäkkää voin suosiolla avata enemmän myöhemmin, mutta tähän hätään kerrottakoon, että arvioin alkuun vakuutuskuluiksi 20 €/kk.
  • Puhelin ja netti sekä muut toimistokulut arvioin 20 €/kk (ilman alvia tietysti). Teen kotoa töitä, joten ei toimitilakuluja (huh!).
  • Kokous- ja matkakuluja 30€/kk.

-> yhteensä siis kuluja 70 € + 15 € työttömyyskassa + 200 € YEL = 285 €/kk. Tässä väistämättömät kulut per kuukausi, jotka piti ottaa huomioon hinnoitellessani omaa tuntitaksaani. (Palaan tuohon hinnoitteluunkin myöhemmin.) Ja näiden kulujen päälle arvio yksityisotoista: paljonko tulen nostamaan rahaa omaan käyttöön kuukausittain maksaakseni vuokran ja ruuat yms. kulut. Että kyllä sitä jonkun verran pitää töitä paiskoa (ja asiakkaita löytyä!) jos itsensä haluaa elättää. Mutta näistä laskelmista lisää siis vielä tuonnempana…

Huom: Yritystä perustaessa syntyy väistämättä yksittäisiä kertakuluja. Itselläni esim. läppärin ja puhelimen osto, jotain toimistotarvikkeita, käyntikorttien painatuskulut… Laskelmiin mukaan vaan, että osaa varautua! Kaikki etukäteen tehdyt laskelmat helpottavat jatkoa huomattavasti, mm. silloin, kun alat tekemään liiketoimintasuunnitelmaa – voih mikä urakka sekin oli… Mutta jos starttirahaa halajaa, se on tehtävä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty LTS!

Toiminimen kirjanpito

Toiminimellä ei ole pakko tehdä kahdenkertaista kirjanpitoa, eli merkata kaikkia tapahtumia kahdelle tilille (esim. myyntilaskun merkkaaminen sekä tuloksi pankkitilille että myyntitilille). Tämä tekee toiminimen kirjanpidosta yksinkertaista (yhdenkertaista), jos niin haluaa.

Itse päädyin kuitenkin suoraan kahdenkertaiseen kirjanpitoon, kahdesta syystä:

  1. Olen koulussa opiskellut kahdenkertaista kirjanpitoa, joten ymmärrän sitä jopa paremmin.
  2. Jos joskus vaihdankin liiketoimintani vaikka osakeyhtiöksi, pystyn vertailemaan kirjanpitoja täsmällisesti.

Olen siis jo opiskellut kirjanpidon perusteet, ja työelämässäkin pyörinyt kirjanpitäjän ja hallinnon välikätenä, joten nopeasti päädyin uskomaan, että selviän kirjanpidosta itsekseni. Ainakin sen aikaa, kunnes päädyn tekemään ulkomaankauppaa tai palkkaamaan työvoimaa – sitten erillinen tilitoimisto avuksi, kiitos!

Voidaan palata yksityiskohtaisemmin kirjanpidon hoitamiseen ja esim. sitä varten luomiini Exceleihin joskus myöhemmin tässä blogissa.

toiminimen perustaminen - tutkimusretki ei tunnu loppuvan

Toiminimen verotus

Oli pakko vielä kerrata, että mitä veroja tulee, milloin ne maksetaan ja mihin ne liittyvät. Toiminimellä käsittelen kahta eri veroa:

1. Arvonlisävero (alv)

Yrityskaupassa arvonlisävero on läpikulkuerä kaikille:

  • Tämä vero lisätään myyntilaskulle laskutettavaksi asiakkaalta, ja se löytyy useimmista ostolaskuista ja kuiteista, joita yrityksen kirjanpitoon pistetään.
  • Käytännössä ”myyntilaskujen alv” – ”ostolaskujen alv” = ”maksettava alv”. Mitä enemmän siis ostan verollisia tuotteita ja palveluita yritykselleni, sitä vähemmän minun pitää maksaa tuota myynneistäni koitunutta alvia ulos.
    • Esim. kun myyjä myy 100 eurolla + alv 24 %, hän saa asiakkaalta tililleen rahaa 124 €. Tuon ylimääräisen 24 € hän kuitenkin joutuu maksamaan eteenpäin verottajalle.
    • Kun hän ostaa yritykselle tuotteita 50 eurolla + alv 24 %, hän maksaa tililtään 62 €, mutta voi vähentään tuon ylimääräisen 12 € verottajalle maksettavista yllä mainituista veroista. Hän siis joutuukin maksamaan verottajalle arvonlisäveroja enää 24 € – 12 € = 12 €.
  • Kun pidät kirjaa tuloista ja menoista niiden alvittomilla summilla, et vahingossakaan sekoita tuloa alveihin. Pidä siis alvit erillään, niin niiden maksaminenkaan ei tunnu niin pahalta – ne kun eivät ole sinulle millään tavalla tuloa, ainoastaan läpikulkuerä.
  • Kuluttajakaupassa, eli kun myyt tuotteita tai palveluita yksityishenkilöille, sen sijaan alv jää ostajan maksettavaksi. Tällöin ostajalle myymäsi tuotteen hinta nousee ja kynnys ostaa nousee.
  • Yritystoiminnan koosta riippuu, maksatko alvit kuukausittain, neljännesvuosittain vai kerran vuodessa. Mitä pienempää liiketoimintaa, sitä harvemmin niitä pitää maksaa.
  • Arvonlisäveron prosentti riippuu myydystä tuotteesta tai palvelusta. Yleisimmin – minullakin – se on 24 % (paitsi jos toimittajana kirjoitan lehtijuttuja; niiden alv on 0 %, koska ne rinnastetaan esim. esiintyvien taiteilijoiden tekijänoikeuspalkkioihin).
  • Voin selittää tästä verosta ja verovelvolliseksi hakeutumisesta myöhemmin vielä lisää: milloin kannattaa liittyä alv-velvolliseksi ja mitä seurauksia liittymisellä tai liittymättömyydellä on.

2. Tulovero

  • Liiketoiminnastahan lasketaan tilikauden tulos yksinkertaistettuna kaavalla ”saadut myyntitulot” – ”maksetut kulut” = ”tulos”. Tuo tulos on verotettavaa tuloveroa – samalla tavalla kuin palkkatuloakin verotettaisiin.
  • Ilmoittautumalla ennakkoperintärekisteriin helpotat asiakkaasi ostamispäätöstä, kun olet lupautunut itse maksamaan ennakkoon osuuksia (ennakkoveroa) tuosta tuloverosta, eikä asiakkaasi siten tarvitse sitä tehdä. Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta tämä voi olla joillain yrityksillä ratkaiseva tekijä, ostavatko he sinulta vai ei.
  • Kun kuulut ennakkoperintärekisteriin, maksat tuosta tilikauden tuloksen tuloverosta osuuksia jo ennakkoon. Veron suuruuden mukaan se maksetaan kahdessa tai useammassa yhtä suuressa erässä – lue lisää ennakkoverosta Verohallinnon sivuilta.
  • En saa siis toiminimen kautta palkkaa, vaan jos tarvitsen rahaa toiminimen tililtä omaan käyttööni, teen sen yksityisottona – eli siirrän rahat omalle tililleni ja kirjaan kirjanpitoon yksityisotoksi.
  • Nuo yksityisotot eivät ole tulosta pienentäviä ”maksettuja kuluja”, vaan ne ovat osa tuota tulosta. Siksi minun pitää varautua maksamaan veroja koko tuloksesta, vaikka yrityksen pankkitilin saldo näyttäisikin pienempää summaa kuin tilikauden tulos.
  • Tilikauden jälkeen tulos tarkistetaan ja lopulliset tuloverot lasketaan, ja kaikki mitä en ole vuoden aikana maksanut, tulee maksaa viimeistään tuon verotuksen yhteydessä – korkojen kera.

-> Tämä on siis se vero, joka minun tulee varautua maksamaan, ja josta monet innokkaat ja ei-niin-perehtyneet-yrittäjät yllättyvät, kun ovat käyttäneet yrityksen varoja ennen loppuverojen maksua. Varaudu siis näihin, eikä kyllä muutenkaan kannata tuhlata heti kaikkea tilille tipahtanutta valuuttaa…

Aloittavan yrittäjän starttiraha

  • Tiesin alusta asti, että jos lähden täysipäiväiseksi yrittäjäksi, haluan hakea starttirahaa. Yrittäjyyden onkin oltava päätoimista, jos starttirahaa halajaa.
  • Ensimmäinen asia starttirahasta oli tämä: En saa olla työsuhteessa, kun saan starttirahaa. Okei, eli on irtisanouduttava, hui. Mutta onneksi myöhemmin selvisi, että riittää, kun työsuhde on päättynyt viimeistään edellisenä päivänä yritystoiminnan aloittamisesta. Tässä yhteydessä oli toki tarkistettava oma irtisanomisaika, jolloin ensimmäistä kertaa alkoi oikeasti muodostua ajatus siitä, mikä tulisi olemaan se ensimmäinen kuukausi yrittäjänä – ja milloin irtisanoudun.
  • Seuraava, kaikkialla paljon painotettu asia: Liiketoimintaa ei saa aloittaa millään tavalla ennen starttirahapäätöksen saamista. Ei siis markkinointia, ei todellakaan hinnastoa esille, juuri ja juuri saa nettisivut olla pystyssä – kunhan niillä ei kerro ottavansa tilauksia vastaan. Itse vedin varman päälle, ja avasin nettisivut vasta yrityksen perustamisen jälkeen.
  • Starttirahan määrä vuonna 2016 on perustuki 32,68 €/päivä ja lisäosa max 60 % perustuen määrästä. Itse saan sellaiset ~770 €/kk nyt tuota starttirahaa. Mutta sehän on sitten verotettavaa tuloa! Että ei nyt ihan mikään hullu lottovoitto – jotain kuitenkin.
  • Ja sitä myönnetään sitten 6kk kerrallaan, max yht. 18kk, mutta jokainen puolivuotinen haetaan erikseen ja päätökset tehdään tapauskohtaisesti.

Toiminimen perustaminen - loppu häämöttää

Toiminimen perustaminen

  • Miten toiminimi sitten perustetaan? No, ilmoittautumalla rekistereihin. Ei muuta, so simple.
  • Minimissään ilmoittaudutaan ennakkoperintärekisteriin, jotta päästään heti maksamaan veroja niistä tuloista, joita toivot vielä jonain päivänä kerryttäväsi. Koska ensimmäinen tilikauteni on yli vuoden pituinen, sain maksulomakkeet ennakkoverosta vasta vuoden vaihteessa (eli 4kk yritystoiminnan aloittamisesta). Ei siis tarvitse hätääntyä, vaikka et ihan heti pääsisikään noita ennakkoveroja maksamaan.
  • Lisäksi ilmoittauduin arvonlisäverovelvolliseksi. Myöhemmin kerron tarkemmin tilanteista, jolloin ei kannata ilmoittautua alv-velvolliseksi – useimmiten kyllä kannattaa.
  • Jos meinaat palkata työvoimaa, liitytään työnantajarekisteriin.
  • Kaupparekisteriin voi ilmoittautua, mutta se ei ole pakollista, jos et harjoita luvanvaraista elinkeinoa, työskentelet kotona, et työllistä ketään etkä halua suojata valitsemaasi toiminimeä. Näin minäkin säästyin tuolta 110 euron maksulta, ja sain toiminimen pystyyn ILMAISEKSI!

Toiminimen lopettaminen

Tottakai on mahdollista – todennäköistäkin jopa – etten lopun ikääni pyöritä tätä toiminimeäni. Pääsenkö siitä sitten helposti eroon?

No jos Verohallintoon on luottamista (jos johonkin on niin siihen!) niin lopettaminen hoituu, kappas kappas, lomakkeilla. Ja siinä se. Lopetusilmoitus, poisto rekistereistä joihin ilmoittauduttu, 3 viikon käsittelyaika ja homma on historiaa. Toki kirjanpitoaineistot pitää säilyttää ne vaaditut 10 vuotta, ja viimeiset veroilmoitukset on tehtävä vielä loppuajalta, mutta melko yksinkertaista kuitenkin.

toiminimen perustaminen - tutkimukset tehty

Tämä lopettamisen helppous oli ehkä se viimeinen niitti päätökselleni -> nyt mennään eikä enää vaan meinata! Ei siis muuta kuin tehtävälista kasaan ja aikataulu selville:

  1. Yrittäjyysinfoon on osallistuttava, jos sitä starttirahaa haluaa. Sinne siis paikka varaukseen – onneksi näitä järjestetään usein! Valitse täältä oman alueesi TE-toimisto ja löydät sieltä paikkakuntasi tapahtumat.
  2. Yritysinfon jälkeen ja sieltä saatujen ”pienten” tehtävien valmistuttua (semmoinenkin ”pieni” tehtävä kuin tuo liiketoimintasuunnitelma…) suunnaksi yritysneuvonta. Tähänkin oli varattava aika, ja itsellä se osui pahasti kesälomakauteen, mutta siitä selvittiin ja lisää yksityiskohdista myöhemmin.
  3. Starttirahahakemus eteenpäin, irtisanoutuminen, perustamisilmoitus, ja… yritystoiminnan aloittaminen, huu!

Tuolle polulle suuntasin, ja noista polun vaiheista lisää tulevissa blogauksissa. Huh mikä paketti, mutta antoi varmasti kuvaa siitä, miten paljon asioita pulpahteli mieleen ja piti selvittää. Toivottavasti jelppasi ja teki asiasta sinullekin astetta selkämpää!

milla_txt

Ps. Nuo kuvat ovat viime kesältä, kun olimme ”tutkimusretkellä” pohjoisessa. Tuon reissun jälkeen koittikin sitten yritysneuvontani ja syksyn uudet tuulet…