Otatko kopin tästä nakista?

Tässä päivänä taannoisena kuultua: ”Minäpä paketoin tästä sopivan kokoisen nakin jollekin.” Käsittämättömästä syystä tuo nakki särähti korvaani ja jäi kummittelemaan ajatuskammioni perukoille.

Kun joku nakittaa minulle tehtäviä(än), tule väistämättä hieman aliarvostettu, jopa alistettu olo. Ei sitten pätkääkään motivoi. Vaikka tehtävä olisi mielestäni mielekäs, innostuisin siitä vielä enemmän, jos vaikka nakituksen sijaan minulle tarjottaisiin vastuita tai luotettaisiin tehtäviä.

Samaan kategoriaan menee pallojen heittäminen: ”Heitän pallon sinulle”, ”otatko tästä kopin”. Kuvaannollisestikin nämä fraasit kertovat, ”minä haluan eroon tästä tehtävästä, joten heitän sen ilmaan, ja kyllä joku sen ottaa kiinni – olisitko sinä tämä joku?”.

Nuo lentävät lauseet ovat toki muodostuneet ihan syystä. Tai no, en tiedä mistä nakki on saanut alkunsa, mutta kuulostaahan se hauskemmalta kuin ”työtehtävä” tai ”projekti” tai ”vastuualue”. Ehkä nakituksella on haluttu tehdä työtehtävien jakamisesta hauskemman ja rennomman kuuloista.

Ja pallojen heittäminen luo taas mielikuvaa vauhdikkaasta bisneksen pyörittämisestä, ”tässä on nyt monta palloa ilmassa”. Koppien ottaminen sitä vastoin maalailee kopin ottajan tärkeyttä: Jos et ottaisi tästä koppia, tämähän plösähtäisi maahan.

Tuli vain mieleen.

Ps. Nakeista ja palloista kiihtymisestäni huolimatta nautin yhä työni tekemisestä – siitä että minua nakitetaan ja minun odotetaan ottavan koppeja helpottaakseni muiden työtaakkaa.

Pps. Vuodenvaihde on taas ohitettu ja tilipäätöspaperit pyörii. Kurkkaa blogaukseni toiminimen vuoden vaihteen askareista, päivitin sitä juuri ajan tasalle mm. lisäennakon suhteen!

Yksinyrittäjän vapaudella on hintansa

Olen ollut yrittäjänä jo yli kaksi vuotta, joten ajattelin pohdiskella hieman, mitä kaikkea yksinyrittäminen on opettanut arvostamaan työelämässä – mitkä asiat ovat helpottaneet ja mitkä toisaalta tuntuvat haastavammilta yksin yrittäessä. Käsittelin osin samoja aiheita myös vuonna 2017 FCG Koulutuksen järjestämien Toimistotyön ajankohtaispäivien puheessani.

Saat itse valita työtehtäväsi – kunhan ne ovat jollekin hyödyksi

Työtehtävät olivat ensimmäinen asia, mikä minut ajoikin yrittäjäksi.

Työurallani turhauduin ensimmäisenä päivystämiseen: jäätelökioskilla asiakkaiden odotteluun, puhelinvaihteessa satunnaisten puheluiden odotteluun, ja sihteerinkin työssä oli toisinaan päiviä, jolloin tehtävälistalla olivat vain ne kaikista turhimmat, listan loppupäässä jo homehtuneet hommat (joista suoraan sanottuna kukaan ei huomaa tuleeko ne tehtyä vai ei). Töihin oli kiva mennä, jos tiesi että tehtävää on, esimerkiksi joku projekti tai vaikka kuun vaihteen laskutus.

Seuraavaksi haasteeksi koitui työtehtävien haastamattomuus. Kun tarpeeksi pitkään tekee samanlaisia töitä, rupean ainakin itse kaipaamaan edes jotain uutta arkeen. Vaikka työnkuva olisi aluksi ollut unelma, pidemmän päälle sekin rupeaa puuduttamaan, jos kuukaudet toistavat itseään. Kehityskäyrä taantuu vaakatasoon.

Yrittäjänä voi itse päättää, mitä töitä haluaa tehdä, ja ehkä hieman palkansaajaa helpommin vaihtaa työpaikasta toiseen – tai vaikka koostaa arjen useasta osa-aikaisesta työpaikasta, kuten olen itse tehnyt. Tämä mahdollistaa sen, etten pääse kyllästymään töihini, voin kehittyä nopeammin ja oppia enemmän asioita lyhyemmässä ajassa.

Mahdollisuus tehdä mitä haluaa kuulostaa kuitenkin hienommalta kuin se todellisuudessa on; töistä kun pitää joka tapauksessa saada jotain tuloakin. Ei siis riitä, että teen vain niitä asioita mistä pidän. Täydelliset työtehtävät löytyvät yhtälöllä ”mistä tykkään” + ”mitä osaan” + ”mistä maksetaan”.

Ei ole suinkaan tarkoitus, että jokaikinen päivä olisi täynnä vain kivoja työtehtäviä. Ainakin itselleni rutiininomaiset tehtävät, kuten aina kuun vaihteessa tehtävät kirjanpidon hommat ja laskutus, tuovat mukavaa aivolomaa luovempiin, haastavampiin ja monimutkaisempiin tehtäviin. On vain löydettävä se oma tasapaino, kuinka paljon kaipaa rutiinia ja helpompia tehtäviä, jotka osaa hoitaa ilman sen suurempaa painetta, ja kuinka paljon haikailee uuden oppimista ja itsensä haastamista kehittyäkseen.

Olen onnistunut kehittämään taitojani sitä mukaa kun olen työskennellyt eri asiakkaille. Hidasta Elämää -verkkomedia käynnisti yrittäjän urani tarjoamalla toimittajan töitä, Dare to Learn antoi jalansijaa tapahtumatuotannon maailmaan kun taas ToimistoSissit edisti markkinointiviestinnän osaamistani. Jos pohjalla ei ole mitään kokemusta uuden työtehtävän valloittamiseksi, kokeile kursseja, koulutusta, tai kuten minä: vapaaehtoisena harjoittelijana työskentelyä.

Uuden opettelu vaatii tosin melko paljon aikaa…

Päätä itse, kuinka (paljon) käytät aikaasi

Jotenkin nämä pari vuotta ovat olleet yhtä vuoristorataa ajankäytön suhteen. Aluksi kalenteri humisi tyhjyyttään, sitten asiakashankinta tuotti tulosta, kunnes oli taas aika rajata jotain pois ainaisen kiireen vuoksi.

Työtehtävien määrä vaikuttaa suoraan työaikoihin – haaveenani on tehdä max 6-tuntisia työpäiviä, joten työtehtäviä on rajattava riittävästi, että kaiken sovitun ehtii tehdä tuossa toivomassani ajassa.

Määrän lisäksi ajan tarpeeseen vaikuttaa myös se, miten työtehtävänsä tekee. Kun itse saa päättää parhaat tavat tehdä töitä, ei tarvita turhia prosesseja, vaan voi optimoida työtavat ja työvälineiden käytön, ja siten tehdä ehkä jopa saman verran työtehtäviä vähemmässä ajassa.

Se, miten aikansa käyttää, on yrittäjänä lähes täysin omissa käsissä. Yrittäjän on helppo osallistua vaikka kesken työpäivän erilaisiin tapahtumiin ja luentoihin, joista saa yleensä inspiraatiota ja vinkkejä työn tekemiseen. On omalla vastuulla kuitenkin arvioida, onko tuo aika käytetty nyt tehokkaasti – kannattaako kaikkeen lähteä mukaan, vai lykkääkö tässä tärkeämpiä töitä mukavan ajanvieton siivellä.

Yksi parhaita asioita yrittäjyydessä on työaikojen joustavuus tarpeen (sekä töiden että oman vapaa-ajan tarpeiden) mukaan. Välillä tulee työpäivää venytettyä aamusta iltaan asti, välillä taas riittää pari tuntia koneella, minkä jälkeen voi lähteä nauttimaan vaikka näin marraskuussa niin harvinaisesta aurinkoisesta päivästä.

Arvosta työyhteisöä ja tiimityöskentelyä (ikävöit niitä kyllä, kun ne eivät enää ole osa arkeasi)

Olen aikaisemmin ajatellut olevani itsenäinen puurtaja, joka mieluummin tekee työnsä tehokkaasti yksin kuin porukalla pöhisten. Vasta nyt pidemmän aikaa yksinyrittäjänä olen huomannut, kuinka paljon kaipaankaan työyhteisöä.

Jo palkkatöissä huomasin tosin, että sellaisina päivinä kun lähdin mukaan yhteisille kahvitauoille tai lounaille, työpäivä tuntui mielekkäämältä ja töissä oli kivempaa olla. Nyt yrittäjänä tunnen olevani tehokkaampi niinä päivinä, kun olen käynyt vaikka lounastapaamisessa tai palaveroimassa asiakkaalla.

Yksin kotona työskenteleminen toimii silloin, kun on selkeä kokonaisuus mihin pitää keskittyä, kun sille on deadline (pian) ja kun sitä tulee tehtyä vain parina päivänä viikosta. Jos olen ollut kokonaisen viikon vain kotona yksin töitä tehden, kärsii niin tehokkuus kuin mielialakin. Lisäksi kotona ergonomia on selvästi huonompi kuin asiakkaan tiloissa tai vaikka kirjastossa työskennellessä, mutta toisaalta nautin siitä kun saan pari päivää viikossa tehdä töitä kotona lähtemättä minnekään, se tuo vaihtelua ja rentoutta viikkoon.

Toki porukassa pöhisemisessä on sekin hyvä puoli, että uusia ideoita syntyy enemmän, niitä saa paremmin jalostettua ja niihin saa useampia näkökantoja. Jatkossa aion ehdottomasti panostaa enemmän face-to-face-tapaamisten sopimiseen ja yhdessä tekemiseen.

 

Tiivistettynä sanoisin, että parasta yrittäjyydessä on vapaus. Ei ole ulkoista pakkoa tehdä mitään mitä ei halua, vaan sisäinen motivaatio ajaa eteenpäin hakemaan itseä kutsuvia haasteita. On kuitenkin opittava tuntemaan, mikä toimii itselle. Välillä minunkin on hankala nousta aamulla sängystä, jos ei ole päivälle agendaa tai deadlineja, tai mitään ulkoisia odotuksia työlleni.

Yksinyrittäjäkään ei saa unohtaa muiden ihmisten tärkeyttä.

Toiminimen tilinpäätös ja muut vuoden vaihteen huolenaiheet

(Artikkelia päivitetty 12.1.2019) Linkkaukset bisnes.fi-sivustolle yhteistyössä sivuston kanssa.

Nyt kesällä kun koko Suomi tuntuu pysähtyvän, on hyvin aikaa kerrata miten vuoden vaihteessa pääsin kokemaan ensimmäisen tilinpäätöksen tuskan, ja mitä ensimmäisen tilikauden vaihteessa piti ottaa huomioon.

Muista tarkistaa ennakkoverojen riittävyys ajoissa

Jo aikaisemmassa blogauksessa kerroin ennakkoveroista, joita maksetaan arvioituun tulokseen perustuen pitkin vuotta. Kun tilikauden päätös lähenee, on hyvä tarkistaa, vastaako tuo arvioitu tulos ollenkaan toteutunutta.

Itse tarkistin tämän tilanteen marraskuussa. Olisi ehkä kannattanut jo vähän aikaisemmin. Marraskuussa näin, paljonko oli toteutunut tulos siihen mennessä, ja pystyin hyvin arvioimaan vielä joulukuussa toteutuvan tulon. Kun vertasin tätä tulosta aikaisemmin arvioimaani summaan, oli ero melko suuri.

Lopputulos: Kun pitkin vuotta olin maksanut ennakkoveroja jokusia satasia kuukaudessa, pompsahtikin joulukuun ennakkoveron summa lähes kolmeen tuhanteen! Onneksi olin laskelmissani varautunut tähän, mutta kieltämättä melko iso summa kerralla maksettavaksi.

Ei se toki maata kaada, vaikkei tilannetta tarkistaisikaan. Jossain vaiheessa verot vaan koituvat väistämättä maksettaviksi – jos ei ennakkoverona, niin seuraavana vuonna mätkyinä. Verovuotta seuraavan tammikuun aikana ehtii myös korjata tilanteen lisäennakkoa maksamalla (ks. kohta ”Hae ja maksa lisäennakko tammikuun aikana…”) ja välttää näin mätkyt korkoineen.

Ennakkoverojen määrää voi korjata OmaVero-palvelun kautta

Kuten palkansaajana verokortin prosenttia voi muuttaa pitkin vuotta, myös toiminimiyrittäjä voi muuttaa maksamiensa tuloverojen määrää vastaamaan todellista tilannetta. Tämä onnistuu helposti OmaVero-palvelun kautta milloin vain.

Huomioita ilmoitettavista tiedoista:

  • Päätoimen palkat ja luontoisedut -kohdan voi merkata nollaksi, mikäli et tee mitään palkkatöitä koko vuoden aikana.
  • Saatu starttiraha ilmoitetaan Etuudet-kohdassa, jolloin on ilmoitettava myös starttirahasta pidätetyt ennakonpidätykset. Huom: Ilmoitus perustuu maksettuihin suorituksiin, eli koska joulukuun starttiraha maksetaan (ja ylipäänsä ilmoitetaan) vasta tammikuussa, joulukuun starttirahaa ei huomioida tämän vuoden veroilmoituksessa.
  • Toiminimen arvioitu tulos ilmoitetaan kohdassa Ennakonkannon alaiset ansiotulot, ja täällä sarakkeessa Elinkeinotoiminnan ansiotulo.
    • Tätä summaa on hyvä päivittää ainakin kerran vuodessa, riippuen siitä paljonko toteutunut tulos poikkeaa arviosta. Huom: Älä arvioi tulosta kuitenkaan liian suureksi – jopa kuukausittain maksettava ennakkovero voi nousta äkkiä hyvin suureksi toistuvaksi maksuksi, joten arvioi laskelmiisi vain ”varmat” tulot ja sisällytä sinne myös riittävästi kuluja, jotta olet varautunut mahdollisiin yllätyksiin.
    • Jos olet ilmoittautunut ennakkoperintärekisteriin, muista valita lopussa kohta ”Ennakonkannon alaisille tuloille lasketaan ennakkovero”.
  • Vähennyksistä ilmoitan
    • Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut koko vuodelta, ja
    • koska työskentelen pitkälti kotoa käsin, kirjaan kohtaan Palkkatulojen tulonhankkimismenot työhuonevähennyksen täydellä 840 eurolla. Lisätietoa tehtävistä vähennyksistä ja työhuonevähennyksen mahdollisuuksista esim. bisnes.fi-sivustolla.
  • Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitse erikseen muokata – jos olet kirjannut palkkatulot nollaksi, laskee palvelu nämä nollaksi automaattisesti.
  • Loput kohdat jäävät tyhjäksi, loppuun vain on vielä kirjattava ilmoitettu YEL-työtulo koko vuodelle.

Tuon täytetyn lomakkeen kun sitten lähettää, saa pian postitse uudet maksulomakkeet, joiden mukaan voi taas iloisesti jatkaa verojen maksua ajantasaisin tiedoin.

[Tilinpaatos_toiminimi]Hae ja maksa lisäennakko tammikuun aikana – vältät korkomenot!

Kun tilikausi on päättynyt ja olet saanut tilinpäätöksen (tai jos et tee tilinpäätöstä, niin muuten vain tilikauden lopulliset raportit) käsiisi, on aika tarkistaa, tulihan maksettua veroja tarpeeksi.

Jos olet maksanut liian vähän ennakkoveroa verovuoden aikana, voit hakea ja maksaa lisäennakkoa OmaVerossa vielä päättynyttä tilikautta seuraavan tammikuun aikana. Lisäennakko on korvannut aiemmin toiminimiyrittäjillä käytössä olleen ennakon täydennysmaksun.

Maksamalla lisäennakkoa tammikuun loppuun mennessä voit välttyä jäännösverolta (eli mätkyiltä) ja huojennetulta viivästyskorolta. Lisäennakkoa on aina haettava ennen sen maksamista.

Hieman piti kaivaa, jotta löysin oikean paikan, mistä tämä hakeminen onnistui. Mene OmaVerossa etusivulla kohdasta Henkilön tulovero > (päättyneen tilikauden vuoden kohdalla) Tee ennakkoverohakemus > Ilmoita korjatut tulot ja vähennykset.

  • Elinkeinotoiminnan ansiotulo -kohtaan kirjataan tilikauden Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja.
  • YEL-työtulo, arvio määrästä koko vuonna -kohtaan kirjataan YEL:iksi ilmoitettu vuoden arvio.
  • Työmarkkinajärjestöjen maksut vuonna 2018 -kohtaan kirjataan maksujen määrä koko vuonna (näitä maksuja kun ei ole toiminimen kirjanpitoon kirjattu).
  • Tulonhankkimismenot vuonna 2018 -kohdassa olen kirjannut Palkkatulojen tulonhankkimismenoiksi työhuonevähennyksen täydellä 840 eurolla.
  • Seuraavilla sivuilla voi ilmoittaa vielä mm. palkkoja, etuuksia (esim. starttirahan) ja vähennyksiä. Itsellä tulee näihin kaikkiin ”ei”.

Tämän jälkeen hakemuksen voi lähettää ja sen jälkeen laittaa vaikka heti maksuun. Nyt ei pitäisi olla tarvetta murehtia enää menneestä tilikaudesta, paitsi vielä veroilmoitus on tehtävä.

Toiminimiyrittäjän ei (pääsääntöisesti) tarvitse tehdä tilinpäätöstä

Minulle tuli yllätyksenä, että yksityisen elinkeinonharjoittajan ei pääsääntöisesti tarvitse laatia tilinpäätöstä, ellei tilikausi ole jotain muuta kuin kalenterivuosi. Bisnes.fi-sivuston mukaan tilinpäätös pitää laatia myös silloin, jos kahdella peräkkäisellä tilikaudella seuraavista rajoista ylittyy kaksi:

  • Taseen loppusumma on yli 350 000 euroa,
  • Liikevaihto ylittää 700 000 euroa, tai
  • Tilikauden aikana työntekijöitä on keskimäärin yli 10 henkilöä.

Joka tapauksessa tilintarkastajaa ei toiminimiyrittäjän tarvitse työllistää.

Ensimmäinen tilikauteni oli kuitenkin pidempi kuin yksi kalenterivuosi, joten tilinpäätös oli tehtävä. Vaikka hoidan kirjanpitoni muuten itse, päätin ostaa tilinpäätöksen ja veroilmoituksen tekemistä varten palvelun ihan kirjanpitäjältä. Näin sain varmistettua, että kaikki tekemäni kirjanpidot ovat varmasti oikein, ja voin nyt jatkossa luottaa taitoihini ilman ulkopuolista konsultaatiota.

Toimitin kirjanpitäjälle kaikki kirjanpitoaineistoni ja käytännössä hän katsoi, että olin tehnyt tiliöinnit oikein ja tulosti lopulliset raportit. Muutoksia kirjauksiini tuli lopulta vain kolme:

  • Olin kirjannut toiminnan aloittamista varten antamani ”pääomalainan” lainatilille, mutta kirjanpitäjän mukaan toiminimiyrityksissä omistajan yritykseen sijoittamat rahat kirjataankin vain yksityistilille.
  • Tapaturmavakuutusmaksut sekä Matkavakuutukset sisällytettiin Henkilövakuutusmaksut (vapaaehtoiset) -tilille.
  •  Vastuuvakuutukset-tililtä siirrettiin summat Vahinkovakuutukset-tilille.

Sain siis olla tyytyväinen omiin taitoihini näin vähäisillä muutoksilla, ja luottavaisin mielin uskon, että jatkossa selviän raportoinnista itsenäisesti. Jos nämä kirjanpidon termit tuntuvat heprealta, kurkkaa aikaisempi blogaukseni kirjanpidon perusteista, sieltä löytyy helpohko johdatus aiheeseen.

Toiminimen veroilmoitus päättää tilikauden

Viimeinen askel, jonka tällä kertaa teki maksullinen kirjanpitäjä mutta jatkossa hoidan itse, oli veroilmoitus. Veroilmoitus on jätettävä jokaisen tilikauden päätteeksi, vaikkei yrityksellä olisikaan ollut mitään toimintaa (ks. vero.fi).

Lomake ilmoitusta varten tulee postitse, mutta se hoituu erittäin helposti myös verkossa tätä kautta. Veroilmoituksen vuodelta 2018 voi antaa OmaVerossa tammikuun puolivälistä 2019 alkaen.

Käytännössä ilmoitukselle vain kirjataan kirjanpidon raporttien tai tilinpäätöksen perusteella koosteet tilikauden tuloslaskelmasta ja taseesta sekä mahdolliset muut vähennykset:

  • Liikevaihto ja muut tuotot
  • Eläkekulut ja kaikki muut kulut
  • Kohtaan Kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut voi kirjata (jo yllä mainitun) työhuonevähennyksen.
  • Sitten Välittömät verot, ja saadaan Elinkeinotoiminnan tulos.
  • Taseesta kirjataan myös yksityisnostot ja sijoitukset kohtaan Rahan nostot ja sijoitukset kirjanpidon mukaan.
  • Lisäselvityksiin kirjataan työhuonevähennys kohtaan Oman elinkeinotoiminnan osuus.
  • Lisäksi Myyntisaamiset kirjattiin, kuin myös vielä maksettavat alv-velat kohtaan Lyhytaikaiset velat.
  • Lopuksi katsotaan, että kohdassa Oman pääoman erittely näkyy yksityisnostojen ja -sijoitusten erotus, tilikauden voitto ja oman pääoman loppusumma, minkä jälkeen lomake on valmis lähetettäväksi (ainakin omalta osaltani näin).

Toki jos liiketoimintasi on suurempaa/monimuotoisempaa, saattaa olla että muutkin kohdat lomakkeella vaativat täydennystä. Lue lomake siis tarkkaan läpi ja katso, että loppusummat täsmäävät omiin raportteihisi.

 

Tässäpä oli ensimmäisen tilikauteni päätösruljanssi, ja huom, myös arvonlisäveroilmoitus tulee tehdä ainakin kerran vuodessa (itselläni ajankohta on aina helmikuun lopussa)! Kannattaa tarkistaa OmaVero-palvelusta aika-ajoin tilanne ja deadlinet, muuten aiheesta tarkemmin aikaisemmassa postauksessani.

Ensi kerralla ajattelinkin avautua hieman yksinyrittäjän arjesta ja haasteista, ja mitä kaikkia hyviä ja huonoja löytöjä olen tehnyt tämän kohta kaksivuotisen yrittäjyyspolkuni varrella.

Syntiset yrittäjät – missä menee kohtuuden raja?

Blogikirjoitus on julkaistu 19.6.17 Zervant-laskutusohjelman blogissa.

Ylpeys kannattaa, ja on yrittäjälle jopa edellytys ollakseen vakuuttava, mutta milloin ylpeydestä tulee ylimielisyyttä?

Yrittäjän on syytä olla ylpeä, onhan hän ottanut rohkean askeleen sivuuttamalla vakaan palkkatulon ja elää vain omien töidensä tuloksilla. Kun arvostan itseäni ja tekemääni työtä olemalla sopivasti ylpeä, vakuutan asiakkaani ja kasvatan heidän luottamusta.

Olen tosin ehkä liikaakin vältellyt yrittäjänä ylpeilyä, koska jos ylpeys lähtee käsistä, koetaan minut ylimielisenä. Heti jos ylpeys siirtyy omista töistä muihin ihmisiin vertailuun, kuljetaan hataralla maalla. Itsensä asettaminen toisten yläpuolelle ja muiden vähättely väistämättä kostautuvat jossain vaiheessa, joten paras olla ylpeä itsestä ja tekemistään töistä, muttei muiden kustannuksella.

Kateus lietsoo epävarmuutta, pelkoa ja jopa vihaa, mutta se voi toimia myös polttoaineena

Aina toisinaan törmään muihin yrittäjiin ja kuulen, kuinka heidän firmansa menestyy, tai kuinka taitavia ja intohimoisia he ovat liiketoiminnassaan. Väistämättä tunnen pienen kateuden pistoksen, ”miksei minusta tunnu tuolta” tai ”miksi minulla menee näin paljon huonommin”.

Pieni määrä kateutta voi motivoida työskentelemään ahkerammin ja yrittämään enemmän, mutta joskus tämä mielen perukoilla kupliva kateus saattaa kasvaa jopa toisen menestyksen vihaamiseksi. Jos päädyn siihen ajatuskierteeseen, että toisen hyvä on minulta pois, on aika pysähtyä ja käydä ajatukset läpi ihan ajan kanssa.

Kateus kasvattaa omaa epävarmuutta ja pelkoa siitä, että kun toinen kukoistaa, minä kuihdun. Erityisesti kateus syö itsevarmuutta, ja tuntuu, etten osaa tarpeeksi hyvin tai tee tarpeeksi paljon. Kateus lannistaa.

Jos toisen menestystä katsoo kateuden sijaan ihaillen ja vaikka mallia ottaen, käteen jää pahan olon sijaan mahdollisuus omaan kasvuun ja menestykseen.

[Yrittajyys_Syntiset_yrittajat_MillaJarvinen]

Missä vaiheessa rentoutumisesta ja oman ajan ottamisesta tulee laiskuutta?

Olen aina arvostanut omaa vapaa-aikaa ja myös yrittäjänä haluan pitää siitä kiinni. Tämä on helposti burn outiin ajautuville yrittäjille hyve, mutta liika on liikaa.

Jos liiketoiminnassa on hiljaisempia aikoja, asiakkaita ei ole ja tuntuu, että tehtävälista on lyhentynyt vain tylsiin, ”sitten joskus kun on aikaa” -tehtäviin hommiin, ei niitäkään paria tehtävää saa aikaiseksi. Varsinkin kotona työskentelevälle tämä on haaste – kuinka monta kertaa olen tarttunut tiskeihin, pyykkeihin tai imuriin, kun ”pitäähän tämäkin saada hoidettua joskus”.

Tässä sitä tasapainoilua on yrittäjällä kerrakseen, ettei upota itseään hommiin, muttei anna itselleen myöskään liikaa vapauksia.

Ahneus on (liian) usein yrittäjää motivoiva voima – vältä tehtävien ”ylensyömistä”

Monet lähtevät yrittäjäksi siinä toivossa, että pääsisivät tienaamaan vähän enemmän kuin palkkatöissä. Hyvin usein yrittäjä päätyy tilanteeseen, kun mikään ei riitä: kuluja syntyy aina uusia, halutaan lisää, uudelle rahalle löytyy aina uutta käyttöä.

Rahan lisäksi – tai sen himossa – yrittäjä haalii helposti liikaa töitä. Kun tekemättömien töiden lista vain kasvaa, pitää tehtäviä jatkuvasti priorisoida uudelleen. Maksavien asiakkaiden tilaukset ohittavat kaiken muun, jolloin oman firman työt kertyvät; laskut pitää maksaa eräpäiviin mennessä, kirjanpito hoitaa ja markkinointiakin pyörittää mieluummin nyt kun on maksavia asiakkaita, eikä vasta sitten kun on aikaa – eli laskutettavaa ei enää ole.

Oman mielenterveyden ja fyysisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi pyrin joka päivä jossain vaiheessa painamaan pausea ja nauttimaan läheisten seurasta, liikunnasta ja unesta, jotta seuraavana päivänä jaksan taas innoissani painaa playta.

Kohtuus kaikessa, tienaamisessakin. Eikö?

milla_txt

Starttirahan jatkohakemus ja alv-ilmoitus

Toistaiseksi viimeinen toiminimen perustamis- ja aloitustoimiin liittyvä blogaukseni käsittelee starttirahan jatkohakemuksen ja alv-ilmoituksen tekemistä. Nämä melko simppelit lomakkeet aiheuttivat kuitenkin pientä huolta ja tutkimustyötä – ja säästääkseni sinut niiltä kerron nyt, miten homma hoituu:

Starttirahan jatkohakemus koostuu vain kahdesta vastauksesta

Yllätyin, kun starttirahan jatkoa varten minun piti vastata vain kahteen kysymykseen. Ennen noita kysymyksiä kerratkaamme kuitenkin, missä vaiheessa starttirahalle haetaan jatkoa:

Ensimmäinen starttirahakausi kestää 6 kuukautta, ja jatkoa starttirahalle kannattaa hakea hyvissäajoin – viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen kauden loppua. Näin varmistat, että starttiraha tipahtaa tilillesi keskeytyksettä. Minulla ensimmäinen starttirahajakso päättyi helmikuun loppuun, joten pistin jatkohakemuksen eteenpäin tammikuun puolenvälin jälkeen.

Jatkoa starttirahalle haetaan TE-palveluiden Oma asiointi -portaalissa, missä itse starttirahan maksatustakin haetaan. Hakemukseen syötetään omat yhteystiedot (jos ne eivät tule lomakkeelle jo automaattisesti) ja yrityksen tiedot. Sitten vastataan näihin kahteen kysymykseen:

[toiminimi_starttiraha_jatkohakemus]1. Selvitys, miten yritystoiminta on käynnistynyt starttirahakauden aikana

Kun vastasin tähän kysymykseen, Oma asiointi -palvelu oli päivityksen alla, eikä ohjeistusta vastaukseen löytynyt TE-palveluiden sivuilta. Siispä kerroin vaan yksinkertaistetusti, miten asiakkaita on riittänyt ja millaisia tuloja (ja tulo-odotuksia) yritystoiminnalla on. Lisäksi kerroin markkinoinnista ja muista tekemistäni töistä yritykseni tunnettuuden lisäämiseksi. Tähän olisi voinut kertoa useammalla sadalla sanalla tarinaa, mutta tiivistin vastaukseni seitsemään virkkeeseen.

[toiminimi_starttiraha_jatkohakemus_milla_jarvinen]2. Perustelut jatkohakemukselle

Kerroin, miten yritystoimintani on kasvanut ensimmäisen starttirahakauden aikana ja perustelin tekemiäni valintoja. Kerroin omasta ja liikeideani kehittymisestä ja kuvasin jatkosuunnitelmiani. Perustelin myös, miksi käytännössä tarvitsen starttirahalle jatkoa ja miten tämän jatkokauden myötä pystyn jatkamaan liiketoimintaani kannattavana, ilman tukea. Myös tästä vastauksesta selvisin seitsemällä virkkeellä.

Lopuksi sitten ruksattiin maksatushakemuksessakin tuttuun tapaan maksamisen estäviin korvauksiin, tukiin ja etuuksiin ei-vastaukset, De mimis -tuen kohdassa kerrottiin edellisestä starttirahakaudesta ja liitteeksi laitettiin viimeisin tuloslaskelma kirjanpidosta. Sitten vain hakemus eteenpäin, ja aika pian sain jo vastauksen postitse: jatkohakemus hyväksyttiin, ja starttirahaa virtaa vielä elokuun loppuun asti!

PS. Kuulin huhupuheita, että starttirahan jatko saattaa riippua myös hakemuksesi ajankohdasta. Itselläni ajankohdat olivat otolliset: aloitin starttirahan loppuvuodesta, joten jatkohakemus ajoittui alkuvuoteen, jolloin starttirahan määrärahat ovat vasta annettu. Jos starttirahalle hakee jatkoa loppuvuodesta, saattavat määrärahat olla jo lopuillaan, ja jatko voi jäädä saamatta… Huomioi siis tämäkin starttirahaa hakiessasi, mikäli mahdollista!

Alv-ilmoitus perustuu kirjanpitoosi

Alv-ilmoitus tehdään liiketoiminnan suuruudesta riippuen 12-1 kertaa vuodessa. Itse saan tehdä sen vain kerran vuodessa, koska liiketoimintani on (toivottavasti vain toistaiseksi) niin pientä. Jos haluat kerrata, miten nämä arvonlisäverot nyt menivätkään, tutustu aikaisempaan blogaukseeni aiheesta.

Alv-ilmoitus tehdään upouudessa OmaVero-palvelussa. Tuolta näkee mm. eräpäivät, milloin sinun tulee tehdä seuraava arvonlisäveroilmoitus ja maksaa ilmoitetut verot. Voit syöttää suoraan palvelun alv-ilmoituslomakkeelle:

  • Verot kotimaan myynnistä verokannoittain (eli paljonko olet saanut alv-tuloja myynneistäsi)
  • Verot ostoista (eli paljonko olet maksanut veroa ostoista muista EU-maista tai rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista)
  • Vähennettävät verot (eli maksamasi verot, kun olet tehnyt normaaleja arvonlisäverollisia ostoja kotimaassa)

Palvelu laskee syöttämiesi tietojen perusteella maksettavan veron, tai jos olet oikeutettu veronpalautuksiin. Lomakkeelle voi syöttää myös 0-verokannan alaiset myynnit ja ostot, mutta sellaisia ei minulta löytynyt.

Olet oikeutettu alarajahuojennukseen, jos tilikauden (12 kk) liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta on alle 30 000 euroa

Kaikki muut syöttämäsi tiedot löytyvät kirjanpidon raporteiltasi, mutta alarajahuojennus sinun tulee laskea itse. Tässä auttaa huomattavasti palvelusta ladattavissa oleva Excel-pohja ”Alarajahuojennuksen laskemisen aputaulukko”. Itse selvisin syöttämällä yksinkertaisesti kirjanpidon raportilta löytyvän:

  • verollisen liikevaihdon, ja
  • arvonlisäveron osuuden.

Jos teet alv-ilmoituksen alle tai yli 12 kuukauden ajalta, huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon saat laskettua syöttämällä Exceliin kaavan (”veroton liikevaihto”-”arvonlisäveron osuus” x 12 / liiketoiminnan kuukausien määrä. Esimerkiksi kun itse tein ilmoituksen ajalta 1.9.-31.12., liiketoiminnan kuukausien määrä oli 4 (syys-joulukuu).

Sitten lisäät Excelin loppupuolelle vielä uudelleen ”suoritettavat arvonlisäverot yhteensä” ja täydennät vähennettävät arvonlisäverot yhteensä, jolloin Excel laskee alarajahuojennukseen oikeuttavan veron sekä huojennuksen määrän. Selvennykseksi voit kurkata esimerkin Excel-laskelmasta tästä >

Nämä summat kun syötät OmaVero-palvelun lomakkeelle (alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto, alarajahuojennukseen oikeuttava vero ja alarajahuojennuksen määrä) laskee lomake maksettavan veron. Voit laittaa veron maksuun suoraan palvelun kautta, jolloin viitenumerot ja tilinumero menee varmasti oikein.

Huom: Itse vielä soitin Verohallinnon asiakaspalveluun, kun halusin varmistaa, että maksu lähtee varmasti ajallaan. Käytännössä, kun laitat veron maksuun palvelun kautta, se veloitetaan kyllä tililtäsi ja näkyy maksuna palvelussa, mutta se näkyy maksettuna kuitenkin vasta eräpäivän jälkeen – eli kun vaan pidät huolen siitä, että olet maksanut riittävästi palvelun kautta, veron eräpäivänä tehty maksu ”käytetään”, eli vasta eräpäivän jälkeen näet veron maksettuna palvelussa.

[Starttirahan_jatkohakemus_alv_ilmoitus]

Että sellaista puisevaa asiaa tällä kertaa – toivottavasti siitä oli kuitenkin sinulle hyötyä! Nyt olemmekin käyneet läpi kattavasti toiminimen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät tehtävälistat ja paperityöt, enkä osaa sanoa, mikä aihealue olisi seuraavana listalla… Ehdota toki kommenteissa, jos on jokin tietty aihe josta kaipaisit tietoa, niin katsotaan josko osaisin olla avuksi! Muussa tapauksessa palailen blogini ääreen sitten, kun tulee taas aihetta :)

milla_txt