Miten rakennetaan hyvä verkkokoulutus?

Olin ilmoittautunut kesäkuun alussa Coollan järjestämään, digikouluttaja Susanna Sankalan vetämään webinaariin ”Rakenna innostavaa ja osallistavaa verkkokoulutusta”, mutta onneksi tallenne löytyi jälkikäteen myös YouTubesta, kun jouduin livelähetyksen sitten lopulta perumaan.

Järjestän asiakkailleni myös tapahtumia ja koulutuksia, joten nyt korona-aikaan on hyvä perehtyä vaihtoehtoisiin, etänä toteutettaviin tapoihin kouluttaa. Tässäpä videosta koostamani vinkkipoiminnat.

Hyvä verkkokurssi rakennetaan neljä osa-aluetta huomioiden

Yleensä verkkokurssin rakentaminen aloitetaan pohtimalla asiasisältöä tai valittavaa teknologiaa. Sankala kuitenkin suosittelee suunnittelemaan kurssin oppiminen edellä.

  1. Oppiminen – Mitä halutaan osallistujan oppivan? Huomioi kohderyhmäsi – miten juuri tämä ryhmä oppii uutta ja haluaa vastaanottaa tietoa?
  2. Asiasisältö – Jaa sisältö palasiin, teemoittain moduuleihin. Jaa moduulit pienempiin palasiin, asiasisältöihin (1-3 asiaa per moduuli, niin riisuttuna kuin mahdollista). Jaa tarvittaessa vielä asiasisällöt pienempiin osakokonaisuuksiin. Tavoitteena on pilkkoa kokonaisuus mahdollisimman pieneksi, jotta jokainen palanen sisältää riittävän vähän asiaa. Tämä siksi, jotta
    • osallistuja voi suorittaa verkkokurssin omaan tahtiinsa, pienin palasin, sisäistää oppimansa palanen kerrallaan, ja jotta
    • järjestäjä voi päivittää tarvittavia sisältöjä vain tarvittavassa palasessa, eikä kokonaisuuten tarvitse joka kerta koskea.
  3. Teknologia – Valittava teknologiaratkaisu löytyy, kun tiedetään ensin, mitä kaikkia ominaisuuksia kaivataan, millaista tietoa jaetaan ja miten, ja keiden odotetaan käyttävän tätä teknologiaa (kohderyhmä).
  4. Ilo – Paras tapa oppia on ilon kautta, yritä siis pohtia, miten saat tehtyä kurssista mielekkään, mukavan ja innostavan osallistujalle.

Kaikkia näitä neljää osa-aluetta yhdistää sosiaalisuuden, vuorovaikutuksen ja oman läsnäolon huomioiminen: oppiminen tehostuu ja asiasisältö tarttuu mieleen, kun aihetta pääsee vuorovaikutuksessa pohtimaan ja mieleen nousseita kysymyksiä heti kysymään, ilo ja innostus kasvaa vuorovaikutuksessa, ja teknologia on valittava niin, että vuorovaikutus ja sosiaalisuus etätoteutuksessa on mahdollista, esim. videochat tai keskustelumahdollisuus chatissa. Suunnittele jo etukäteen, miten voit ohjata keskustelua ja kannustaa osallistujia keskustelemaan aiheesta myös keskenään.

Huomioi nämä tekijät koulutusmateriaaleissa

  1. Tee käsikirjoitus kullekin koulutusmateriaalille. Esim. videota varten on suunniteltava etukäteen kuva kuvalta, kuka puhuu, mitä kuvassa näkyy, mitä sanotaan… Videon leikkaaminen ja jälkikäsittely vie joka tapauksessa paljon aikaa, joten mitä selkeämpi on käsikirjoitus, sitä helpompaa kuvaaminen ja jälkikäsittely on.
  2. Panosta ulkoasuun: käytä kuvia, videoita, ääntä, fontteja ja visuaalisuutta. Koulutusmateriaalit voivat olla suorastaan mainosmaisia. Selkeä ja helppolukuinen esitys edistää oppimista.
  3. Anna osallistujalle selkeät ohjeet, mitä häneltä odotetaan, miten koulutus etenee ja mitä toimintoja hän voi hyödyntää (keskustelu, kysymysten esittäminen, poistuminen ja uudelleenliittyminen jne…)
  4. Anna tehtäviä ennemmin läpi kurssin, kuin vain lopputentissä. Tehtävien on hyvä olla konkreettisia, työelämään liittyviä. Tehtävät aktivoivat osallistujaa ja pitävät mielenkiintoa yllä – anna esimerkiksi ennakko-, väli- ja lopputehtäviä. Moduulien tai asiasisältöjen välissä pieniä abc- tai kyllä/ei -kysymyksiä.

Vasta kun kaikki yllä mainittu on huomioitu sisällön suunnittelussa ja kohderyhmän määrittelyssä, pystytään tekemään päätös valittavasta teknologiasta. Huomioi myös teknologian toimivuus verkkokoulutuksen aikana – mikäli mahdollista, varaa mukaan erillinen verkkofasilitaattori, joka huolehtii mahdollisista teknisistä ongelmista, aikataulussa pysymisestä ym. livetilanteen haasteista.

Äläkä unohda palautetta! Testaa koulutusta etukäteen, kehitä palautteen myötä, kerää palautetta systemaattisesti myös toteutuneiden koulutusten myötä ja kehitä edelleen. Näin askel askeleelta pääset kohti täydellistä verkkokoulutusta.

Matkakulut ja päivärahat toiminimen kirjanpidossa

Osallistuin huhtikuun alussa Suomen Yrittäjien etäkoulutukseen, Toiminimiyrittäjän matkat verotuksessa -webinaariin. Tämä tehokas Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregoryn pitämä oppitunti antoi selkeän kuvan ainakin omaan tilanteeseeni, kun en käytä matkoihin autoa. Siksipä en tässä blogauksessa käsittele kilometrikorvauksia, ainoastaan matkakuluja ja päivärahoja.

Yksityiskohtaisesti koko aihe on kuvattu Verohallinnon sivuilla: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen. Tuolta löytyy myös kilometrikorvausten käsittelyyn ohjeistukset.

Matkakulujen vähennyskelpoisuus toiminimen kirjanpidossa

Yleisestihän palkansaajille on tuttua, että normaalit työmatkat saa huomioida omalla henkilökohtaisella veroilmoituksella vähennyksinä tietyin verottajan ehdoin. Samalla tavalla ja samoin ehdoin myös toiminimiyrittäjä voi ilmoittaa omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan normaalit työmatkat kotoa toimistolle ja takaisin. Tällöin olennaista on tunnistaa, että toimisto on pysyvä toimipaikka: siellä käydään suurin osa ajasta.

Yksi tarkentava esimerkki pysyvästä toimipaikasta oli, että jos yhdellä asiakkaalla on useampi toimipiste, ja yrittäjä käy näissä kaikissa toimipaikoissa epäsäännöllisesti, mutta silti joka päivä jossain näistä, lasketaan kaikki nuo toimipaikat pysyväksi toimipaikaksi ja matkat nähdään normaaleina työmatkoina.

Itse käyn yhden asiakkaan toimistolla kaksi kertaa viikossa, toisen luona kerran viikossa ja muuten teen työt kotoa käsin. Tällöin kumpikaan näistä asiakkuuksista ei täytä pysyvän toimipaikan ehtoa – en käy kummassakaan suurinta osaa ajasta (en tee työpäivistä ja työtunneista yli puolia kenenkään luona). Näin ollen asiakkaiden toimistoille kulkemisesta aiheutuvat matkakulut – omassa tapauksessani julkisten kulkuvälineiden matkaliput – ovat normaalia liiketoiminnan kulua ja siten kirjanpidossa vähennyskelpoisia.

Yleensä asiakkaan luokse tehdyt matkat nähdään tilapäisinä, mutta yksittäisen asiakkaan toimisto voidaan siis nähdä myös pysyvänä toimipaikkana, jos työskentely siellä on säännöllistä, pidempiaikaista ja kestää yli kolme vuotta.

Toiminimiyrittäjän päiväraha = Lisävähennys lisääntyneistä elantokustannuksista

Koska toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen päivärahoja, sovelletaan lisävähennystä lisääntyneistä elantokustannusta korvaamaan vastaavia kuluja kuin päivärahat palkansaajalle.

Tällöin työmatkan kohteena olevan paikan tulee olla yllä jo käsitellyn toimipaikan tilapäisyyden lisäksi tavanmukaisen alueen ulkopuolelle suuntautunut: Kohteen tulee olla vähintään 15km päässä kotoa tai pysyvästä toimipaikasta sekä yli 5km päässä näistä molemmista.

Lisäksi päivärahojen kestoehdot tulee täyttyä: yli 10 tunnin työmatkasta saa lisävähennyksenä vähentää kokopäivärahan suuruisen summan, yli 6 tunnin matkasta osapäivärahan.

Lisävähennys tehdään matkan todellisten kustannusten lisäksi, eli jos työmatkasi tehdään junalla ja yövyt matkan aikana hotellissa, saat vähentää kirjanpidossa normaalisti nuo matka- ja hotellikulut, sekä lisäksi tehdä lisävähennyksen.

Lisävähennys tehdään vasta vuoden veroilmoituksen yhteydessä

Vaikka matkasta aiheutuneet muut kulut kirjataan kirjanpitoon normaalisti tilikauden aikana tapahtuessaan, lisävähennys huomioidaan vasta vuoden veroilmoituksessa. Koko vuoden lisävähennysten (eli työmatkoista ansaittujen ”päivärahojen”) määrä ilmoitetaan siis kokonaissummana vasta veroilmoituksella.

Kirjanpitoon liitetään erillinen selvitys matkoista: missä on oltu, kauanko matka kesti, missä kohde fyysisesti sijaitsee. Näin saadaan tarkennettua, että matka-aika ja kohteen etäisyysedot täyttyvät.

Koska lisävähennyksellä kompensoidaan työmatkasta aiheutuneita lisääntyneitä elantokustannuksia, nämä matka- ja hotellikulut eivät luonnollisesti vähennä vähennyksen määrää. Sen sijaan muut työmatkaan liittyvät kustannukset, jotka nähdään elantokustannuksina (esimerkiksi seminaarin hintaan kuuluvat ateriat) pienentävät lisävähennystä. Lisätietoja: vero.fi.

Lisätietoja Verohallinnon sivuilta

Komediasarjasta inspiroitunut toimistoapulainen kasvoi jatkuvasta muutoksesta nauttivaksi yrittäjäksi

Inspiroiduin pureutumaan taas yrittäjyyteni juurille, miten olen kasvanut näiden 3,5 yrittäjävuoden aikana ja minne suuntaan seuraavaksi. Viimeksi tästä aiheesta bloggasin, kun yritykseni oli alle kuukauden ikäinen; voit käydä nämä pohdiskelut lukaisemassa täältä.

Se tavanomainen keskivertotausta ennen yrittäjyyttä

Opiskeluissa olen ollut aina keskiverto-hyvä oppilas. Ei mitään erityistä lahjakkuutta (paitsi matematiikka, joka ei kuitenkaan sen enempää kiinnostanut) joten päädyin yleishyödylliseen lukioon ja siitä yleishyödyllisiin tradenomiopintoihin.

Komediasarja Officen inspiroimana innostuin toimistotöistä ja pääsin jo opiskeluaikoina toimistoapulaiseksi ja puhelinvaihteeseen. Eihän se todellisuuden työelämä ihan hittikomediasarjaa vastannut, mutta siitä työurani eteni vähitellen työnkuvaa kasvattaen; pääsin aina tekemään vähän sitä mitä ennenkin, mutta myös vähän enemmän ja monipuolisemmin uutta.

Kyllästymisen kautta yrittäjäksi

Kun työpaikasta toiseen vaihtaminen ei tuntunut enää kahdeksan vuoden (pääosin osa-aikaisessa) palkkatyössä pyörimisen jälkeen mielekkäältä vaihtoehdolta (tuntui sitä, että kaikki on nähty, ja kaipasin suurempaa vapautta päättää itse ajankäytöstäni, työtehtävistäni ja työskentelytavoistani), avautui sattumalta mahdollisuus astua yrittäjäksi.

Olin jo jonkin aikaa etsinyt uusia innostavia ulottuvuuksia vapaaehtoistöiden kautta, muun muassa ilmaisen toimittajaharjoittelun myötä Hidasta elämää -verkkomedian toimistolla. Heistä sainkin lopulta yhden ensimmäisistä asiakkaistani.

HE:n toimiston väki kannusti toiminimen perustamiseen kertomalla, kuinka helppoa sitä on pyörittää. Tällä rohkaisulla oli korvaamattoman tärkeä rooli päätöksessäni lähteä yrittäjäksi. Aivan liian usein yrittäjyydellä pelotellaan, mikä oli omienkin ajatusteni lähtökohta. Siksi olen nyt mukana Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien verkoston hallitustoiminnassa – josko koko ajana vähemmän peloteltaisiin ja mieluummin kannustettaisiin ja rohkaistaisiin niitä, jotka turhien pelkojen takia nyt jättävät tarttumatta tähän mahdollisuuteen.

Toinen rohkaisupotku kohti yrittäjyyttä tuli silloiselta työnantajaltani, joka oli halukas kokeilemaan uudenlaista yhteistyötä: jatkoin samoissa tehtävissä kuin ennenkin, mutta palkkatyöläisen sijaan aloin laskuttamaan tekemästäni työstä. Rajasimme vain työnkuvan aiempaa tarkemmin, jotta laskutettavat tunnit pysyivät halutuissa rajoissa, ja näin tiedossa oli ensimmäinen asiakkaani jo ennen yrittäjäksi lähtemistä!

Yrityksen_perustaminen

Mitä tekisit työksesi, jos voisit tehdä mitä vain?

Jo ennen yrittäjyysajatusta innostuin ajatuksesta luoda itselleni nettisivut, minne keräisin osaamiseni ja kiinnostuksen kohteeni LinkedIn-profiilini tueksi. Näitä osa-alueita ja nettisivuja hahmotellessani – silloin vielä asiaa sen syvemmin ajattelematta – tulinkin luoneeksi rungon liiketoimintasuunnitelmalleni ja myöhemmin tarjoamilleni palvelukokonaisuuksille.

Ensimmäisessä vaiheessa ”palveluvalikoimani” perustui siis suuresti omiin mielenkiinnon kohteisiin ennemmin kuin vahvuuksiini tai kokemuksiini. Palveluikseni valikoituivat tuolloin toimittaja (kirjoitukset ja sisällöntuotanto), tuottaja (tapahtumajärjestäminen ja projektinhallinta) sekä kuvaaja (valo- ja videokuvaus).

Muutos on jatkuvaa – miksen siis edistäisi muutosta haluamaani suuntaan

Ajan kuluessa ensimmäiseksi palveluvalikoimastani karsiutui kuvaajan rooli. Valo- ja videokuvaus inspiroivat yhä ja videoiden editointi on mielekästä puuhaa, mutta totesin, etten halua näihin hommiin sen asiantuntevammin tutustua – pidän niitä mieluummin vain harrastuksena ja sivutoimisina toimeksiantoina.

Seuraavaksi kyseenalaistin toimittajuutta. Vaikka tämä oli alun perin ollut se lähtölaukaus toiminimen perustamiselle, tuntuivat toimitustyöt nyt takkuilevan, ja huomasin suorastaan vältteleväni näitä tehtäviä. Siispä päätin luopua myös tästä paletista.

Jäljelle jäi tapahtumajärjestäminen, ja nyt aikani yritys- ja henkilöstötapahtumia sekä yritysmatkoja järjestettyäni olen huomannut, ettei sekään ole yksinään unelmieni täyttymys.

Olen palannut takaisin juurilleni. Palvelutarjontani koostuu jälleen vanhoista tutuista assistentin töistäni: taloushallinnosta, tapahtumista ja viestinnästä.

Mutta jokin on muuttunut. Huomaan nauttivani rutiineista ihan uudella tavalla. Taloushallinnon säännönmukaisuus ja selkeät kokonaisuudet tuntuvat kummallista kyllä mielekkäiltä ja jopa kutsuvilta. Tasapaino vaihtelevien ja hektisten tapahtumatöiden, rutiininomaisten taloushallinnon töiden ja luovuutta vaativien viestinnän töiden kesken on tuonut työelämääni mielenrauhaa.

fbt

Lisäkoulutus tueksi matkalle kohti uusia aluevaltauksia

Aloitan nyt keväällä opinnot Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon parissa. Olen pitkään pohtinut, millainen koulutus veisi ammattitaitoani eteenpäin niin, että mielenkiinto säilyy ja koulutyö ei puuduta. Sattumalta tuttavani Kirsi (suurkiitos Kirsille!) oli minuun yhteydessä ja kertoi hakevansa tähän kyseiseen koulutukseen, mistä minäkin sitten suuresti kiinnostuin.

Jos olet yhtään seurannut somekanaviani, olet ehkä huomannut, että päivitän nettisivujani keskimäärin puolen vuoden välein (ellen jopa tiuhemmin). Nautin näistä projekteista, luovuuden ja loogisuuden yhteensovittamisesta sekä visuaalisesta suunnittelusta. Tuo Kirsin vinkkaama koulutus tarjoaa oppeja juuri näihin tehtäviin, jotka minua kiinnostavat (nettisivut, verkkojulkaisut, esitysmateriaalit…) ja vielä oppisopimuksella, eli vältyn puuduttavilta luennoilta ja tutkielmilta.

Pääsen oppimaan itseäni kiinnostavia asioita käytännössä niitä tekemällä. Kyllä kiitos, tällaista uuden oppimisen pitäisi aina olla!

 

Kuten elämä on jatkuvaa muutosta, myös työelämä tuntuu olevan jatkuvassa myllerryksessä. Hyvähän se on, ettei pääse kivi sammaloitumaan ja jatkuva oppiminen pitää osaamisen ajan tasalla. Ihmisen tasapainoa ja tasaisuutta kaipaavalle luonteelle muutokset tuovat haasteita, mutta toisaalta täältähän se onni onkin löytynyt: olen onnellinen nykyisten asiakkaideni kanssa, ja olen onnellinen kun aika-ajoin asiakkuudet vaihtuvat ja pääsen haastamaan itseäni lisää ja kasvamaan. Olen onnellinen tässä tasapainoisessa tasapainottomuudessani.

Milla_Jarvinen_yrittaja

Kotitoimistolta yhteistyöskentelytilaan – mikä muuttui?

Siirryin lokakuun alussa kotitoimistolta Village Worksin coworking-tiloihin osoitteeseen Eteläesplanadi 2. Vaikka lähes puolet työajasta menee yhä joko kotona tai asiakkaan tiloissa työskennellen, olen huomannut seuraavat edut erillisessä työpisteessä, minkä takia 2-3 päivänä viikosta suuntaan hyvillä mielin Espalle.

Rytmi, ja sen tuoma tehokkuus varmistavat, että ne pienetkin työt tulee hoidettua

Tämä on ehdottomasti yksi parhaista eduista, minkä olen huomannut erillisessä työpisteessä. Ei kodin tiskivuoret ja pyykkikasat pääse hairahduttamaan koneen äärestä, vaan keskityn täysillä käsillä oleviin hommiin.

Ja jos joskus sattuu tulemaan hiljaisempi päivä asiakaskeissien suhteen, tulee paljon rivakammin tehtyä omia, ei-niin-akuutteja hommia, jotka kuitenkin odottavat tekemistään: nettisivupäivitykset, someaktiivisuus, kansioiden siivoaminen…

Yhteisö ja ihmiset ympärillä tasapainottavat yksinyrittäjän arkea

Yksinyrittäjänä yksin työskenteleminen on arkipäivää. Yksinasujana ja yksilöharrastuksista nauttivana päivät voivat helposti ajautua melko yksinäisiksi.

Coworking-työtilassa ja muutenkin yhteisöllisessä Village Worksissa ei pääse yksinäisyyttä kokemaan. Käytävillä ihmiset tervehtivät, oleskelutilassa työskennellessä tai ruokaillessa pääsee jutustelemaan muiden yhteisön jäsenten kanssa ja välillä näistä on löytynyt uusia asiakkaitakin!

Lisäksi yhteisöllemme järjestetyt tapahtumat ilahduttavat ja virkistävät – yksin kun en yrityksessäni järjestä esimerkiksi pikkujouluja, pääsen yhteisön kautta kokemaan yritysjuhlia ja me-henkeä.

Village Works Esplanadi Milla Järvinen

Poissa silmistä, poissa mielestä – vapaa-aika pysyy vapaana aikana

Kun tietokonetta säilyttää työpisteellä, ei työt seuraa kotiin asti. Toki matkaläppäri kulkee mukana kotonakin, mutta siihen olen säätänyt sellaiset asetukset, ettei heti koneen avaamisen jälkeen eteen ponnahda työsähköposti ja tekemättömien töiden lista.

Myös siirtymä työpisteeltä kotiin auttaa henkisesti irtaantumaan töistä, ja vapaa-ajasta nauttii täysillä ilman, että työasiat pyörivät mielessä. Pyrin usein kävelemään tuon melkein tunnin kotimatkan, jolloin huomaan, että vaikka alkutaipaleella käsittelen mielessä vielä työasioita, vedän yhteen päivän saavutuksia tai huomisen aikataulua, loppumatkalla on pää siirtynyt jo kotiin, harrastuksiin ja mikä ihaninta – ajatuksettomaan tilaan.

Tämä siirtymä toimii toki myös toiseen suuntaan: aamulla työpisteelle suunnatessa ehtii rauhassa siirtyä kotimoodista työmoodiin, toisin kuin etätyöpäivänä aamutakissa suoraan sängystä aamupalalle koneen ääreen (ei näin!).

 

Ja pieni bonus loppuun, johon ehkä moni ei samaistu: Kahvi! En omista kahvinkeitintä, ja pyrin muutenkin vähentämään kahvin juontia, joten työpisteeltä saatava kahvi – aivan erityisen herkullinen vielä – motivoi väsyneenä maanantaiaamunakin saapumaan onnellisena työpisteelle. Vaikka omat maanantaiaamunihan ovat yhtä mielekkäitä kuin kaikki muutkin aamut, itsehän tämän työelämäni olen saanut omannäköiseksi muotoilla :)

9 vinkkiä hyvään hissipuheeseen

Blogikirjoitus on julkaistu 24.5.19 Helsingin Yrittäjien blogissa.

Helsingin Nuoret Yrittäjät HYNY järjesti toukokuussa Yritystä Stadiin! -tapahtuman etkot ravintola Brondassa. Maistuvan aamiaisen lisäksi nautimme pitchausmestarin, entisen HYNY:n hallituslaisen Pekka Nurmelan vetämästä hissipuhekoulusta.

Pekka on sarjayrittäjä, valmentaja ja yrityskummi, joka osallistui vuonna 2017 Leijonan luola -ohjelmaan napaten hissipuheellaan sijoittajan. Pekan Youpret-pikatulkkipalvelu keräsi vuonna 2018 noin 400 000 euron rahoituskierroksen ja valmistautuu parhaillaan seuraavaan kasvua vauhdittavaan rahoituskierrokseen. Lisäksi Pekalta voi tilata Positive Productions Oy:n kautta ohjelmistoja ja mobiilipalveluita.

hyny_mentorointiaamu

Tässä poimintoja Pekan antamista vinkeistä hyvään hissipuheeseen:

1. Vältä turhia yksityiskohtia. Älä pureudu yrityksesi historiaan tai taloustietoihin, saati muuhun epäolennaiseen nippelitietoon. Suurpiirteinen ”tuotan laadukkaalla palvelulla lisäarvoa asiakkaalle” ei kerro mitään – tiivistä, rajaa, poista turhia sanoja.

Erityisesti kannattaa välttää kertomasta asioita, mitä et vielä tee tai missä et vielä ole. ”Minulla ei vielä ole nettisivuja” herättää ikävämmän mielikuvan kuin ”voin laittaa sinulle sähköpostitse lisätietoja”. Älä myöskään venytä todellisuutta ja liioittele osaamistasi tai tuotettasi.

2. Hissipuhe on sosiaalisesti hyväksytyn pituinen. Älä johdata kuulijaasi harhateille usean minuutin luennolla, mutta käytä kuitenkin riittävästi aikaa olennaisen esille tuomiseksi. Aamun aikana 30 sekunnin hissipuhetta harjoitellessamme huomasimme monen kohdalla pitchauksen jäävän jopa paljon lyhyemmäksi, ”liian lyhyeksi”.

3. Anna kuulijan tunnistaa itsensä puheesta. Havainnollista assosiaatio, missä tilanteessa on paikallaan olla sinuun yhteydessä. Personoi hissipuhe kulloisenkin vastaanottajan mukaisesti – älä tarjoa kaikille kaikkea, ainakaan samalla tarinalla.

Huomioi myös vastaanottajan kieli. Älä oleta, että hän tietää ammattitermit, vaan puhu niin että kuulija ymmärtää. Esimerkiksi Pekka on huomannut kertoessaan tulkkauspalvelustaan, että monet luulevat palvelun tarjoavan myös tekstin kääntämistä, vaikka tulkkaus nimenomaan tarkoittaa puhutun kielen kääntämistä.

4. Määrittele itsellesi, ja puheessasi, ketä tavoittelet. Jos tavoitteenasi on saavuttaa kenet tahansa ”maksavan asiakkaan”, saatat ajaa itsesi ahdinkoon. Tarjoamalla alennuksia ja ”ensimmäinen ostos ilmaiseksi” -tarjouksia houkuttelet itsellesi asiakkaita, jotka eivät ole valmiita maksamaan tuotteestasi tai palvelustasi.

5. Personoi puheesi taitojasi hyödyntäen. Jos olet taikuri, lisää pieni temppu. Jos osaat näytellä tai laulaa, sovella hissipuheessa näitä taitoja. Lisää huumoria tai sanaleikkejä. Mutta lue yleisöäsi, kaikissa tilanteissa villit testailut eivät toimi. Huom: älä käytä sarkasmia.

Tietyissä tilanteissa hissipuheen tehokeinona voi käyttää tarinaa. Pekka kertoi, että Leijonan luola -ohjelmassa he aloittivat tulkkauspalvelunsa esittelyn koukuttavalla tarinalla: ”Oli myrskyinen yö, kun havahduin kesken unien puheluun. ’Täällä on hätätilanne’, lääkäri kertoi. ’Meidän pitäisi reagoida nopeasti, mutta emme tiedä onko potilaalla lääkeallergioita. Emme ymmärrä potilaan kieltä…”

6. Kylvä sanomaasi käyntikorteilla. Kun käytössä ei ole esimerkiksi PowerPointtia, käyntikortti antaa uudelle tuttavuudelle visuaalisen muiston sinusta ja vahvistaa yhteyttä. Myös sähköposti on hyvä tapa jälkimarkkinoida itseäsi: lähetä uusille tuttavillesi tapaamista seuraavana päivänä vaikka video tai pieni tietopaketti muistutuksena itsestäsi.

7. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Pekka käytti esimerkkinä tilannetta, jolloin oli noussut pitämään hissipuheensa sepalus auki. Herättäähän se huomion, mutta jäikö ihmisten mieleen juuri sillä toivomallaan tavalla?

8. Hallitse esiintymisjännitys. Monia jännittää ihmisten edessä puhuminen, ja se on ihan normaalia. Helpottavia vinkkejä: Keskity yleisössä yhteen ystävälliseen kasvoon. Älä pidä käsissäsi mitään, jos on riski että ne tärisevät. Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Äläkä murehdi, vaikka jännitys vähän näkyisikin; suurin osa yleisöstä reagoi myötätunnolla esiintyjän jännitykseen.

9. Lopeta mieleenpainuvasti. Sano esimerkiksi yrityksesi iskulause tai joku hokema loppuun. Ja toista vielä ihan viimeiseksi oma nimesi ja yrityksesi nimi kertaalleen, nämä voivat muuten todennäköisemmin unohtua tai jäädä kokonaan kuulematta, jos mahdollisuus kuulla nimi on annettu vain kerran.

Kerro hissipuheessasi:

  • Mitä tarjoat
  • Kenelle tarjoat
  • Miten tarjoat