Miten priorisoida työtehtävät?

Olen aina työskennellyt monipuolisten työtehtävien parissa, joten priorisointitaito on erittäin tärkeässä roolissa ja se kehittyy jatkuvasti edelleen. Tässä muutama hyväksi kokemani tekniikka, miten pidän kaikki langat käsissäni, mikään tehtävä ei jää unohduksiin ja jatkuva priorisointi onnistuu – toivottavasti näistä on hyötyä sinullekin!

Kirjoita kaikki ylös muistilistaan tai kalenteriin

Olen kantapään kautta oppinut, että aina on parempi kirjoittaa ylös mieluummin liikaa kuin liian vähän. Työskentelen usein kiireisten toimitusjohtajien kanssa, joten en halua vaivata heitä samoilla kysymyksillä tai pyytää kertaamaan aiemmin kertomaansa. Siispä heti ylös kaikki! Etukäteen on hyvä myös miettiä, minne kaiken kirjaa.

Alkuvaiheessa paperilehtiö oli ystäväni. Kirjoitin käsin kaiken, viivasin yli kun asiat tuli tehtyä, joskus kirjoitin sivuja uudelleen parempaan järjestykseen ja puhtaammin uudelle sivulle. Kunnes huomasin kuinka tehotonta ja epäorganisoitua tämä oli!

Nyt avaan kiireessä simppelisti koneella uuden notepadin, johon saan nopeasti kirjattua ylös aina kun uusi tehtävä tai idea tulee. Kun akuutti tilanne on ohi, siirrän muistiinpanot aika- ja tärkeysjärjestyksessä joko kalenteriin tai online-tehtävälistalle, joista itselläni on käytössä Trello.

Kalenteriin (sähköiseen sellaiseen) on hyvä pistää tehtäviä, jotka pitää tehdä tiettynä ajankohtana. Tarvittaessa tehtävän tullessa eteen, jos sille ei vielä voikaan tehdä mitään tai tehtävää ei saa kokonaan tehtyä, voi sen helposti siirtää kalenterissa eteenpäin. Käytän näitä kalenterimerkintöjä harvakseltaan ja vain deadline-tyyppisissä tehtävissä, jotta kalenteripäiväni ovat hallittavissa, eivätkä aina täynnä tehtäviä jotka tulisi sitten kuitenkin ajanpuutteessa siirrettyä.

Tehtävälistalle laitan kaiken muun. Olen järjestänyt työkaluuni useamman eri sarakkeen:

  1. Kiireelliset, seuraavana työlistalla olevat tehtävät
  2. Piakkoin tehtävät, tai esim. seuraavalle kuukaudelle ajatellut hommat
  3. Joskus sitten kun ei ole muuta tehtävää, ”joskus voisi olla kiva” -tehtävät hommat
  4. Muistilista, esim. jos joku tieto, ohjeistus, tapahtuma tms. yksityiskohta voi tulla tarpeelliseksi muistaa myöhemmin, löytyy se tästä.
  5. Lista, mitä kaikkia asioita haluan kysyä tai käydä läpi toimitusjohtajan kanssa, kun hänellä seuraavan kerran on hyvä hetki.

Ja näissä sarakkeissa sitten siirtelen tehtäviä sitä mukaa kun tärkeysjärjestys muuttuu, ja poistan tehtäviä kun ovat tulleet tehtyä.

Kuvaaja: Sini Salo

Pidä sähköpostisi järjestyksessä – minun tärkein tehtävälistani

Kolmas työkalu tehtävähallintaan kalenterin ja muistilistan ohella on sähköposti. Se on itselleni se tärkein kaikista, koska usein sähköpostissa lojuvat ne tehtävät, joihin joku muu odottaa minulta vastausta.

Itse pidän siitä, että inboxissani on vain ne viestit, jotka odottavat yhä reagointia. Kaikki muut viestit arkistoin aiheidensa mukaan eri kansioihin niin, että niihin on helppo palata tarvittaessa, mutta niille ei enää tarvitse tehdä mitään. Pienempien asiakkuuksieni kohdalla lähetän tehtäviä ja muistiinpanoja itselleni sähköpostitse, jolloin saan kaiken muistettavan yhteen paikkaan. Tämä keino toimii tosin vain, jos tehtäviä ei ole liikaa – massan hallinnassa suosittelen organisoitua muistilistaa sähköpostin rinnalla.

Olennaisessa roolissa sähköpostien priorisoinnissa on niiden merkitseminen. Itse käytän erilaisia värikoodeja:

  • vihreä: ”tänään tehtävä”
  • punainen: ”tee pian”
  • oranssi: ”käy läpi toimitusjohtajan kanssa”
  • lila: ”odottaa vastausta”
  • Keltainen merkki niputtaa samaan kokonaisuuteen kuuluvat viestit yhteen, jos sähköpostista löytyy siis vain yksi isompi kokonaisuus, johon liittyy usempi eri viesti.
  • Ei merkintää olevat viestit odottavat tekemistä, mutteivät ole kiireellisiä, ja saattavat olla esim. vain infoa tulevaa varten.

Kiireellisimmiksi koen aina ne viestit, joissa joku odottaa minulta vastausta päästäkseen itse töissään eteenpäin. Tällaisiin viesteihin pyrin vastaamaan saman päivän aikana. Lisäksi olennaisin työtehtäväni asiakkaallani Seuranalla on pitää huoli, että työntekijämme, ihanat yksinäisille vanhuksille ystävinä toimivat Seuralaiset, pystyvät tekemään työnsä ja vierailut ovat oikein kalentereissa. Siksi heidän viesteihin reagoiminen on myös prioriteettilistan kärjessä.

Kun akuutteihin sähköposteihin on reagoitu, tarkistan kalenterista päivän deadline-tehtävät. Ja kun ne on tehty, voin siirtyä joko tehtävälistalla tärkeimpiin tehtäviin tai sähköpostissa oleviin ”pian tehtäviin” viesteihin, riippuen sisällöistä ja käytettävissä olevasta ajasta.

Ole valmis jatkuviin muutoksiin

Kun tehtävien priorisointi ja työtavat on hyvin suunniteltu, eivät jatkuvat muutokset ja uudet tehtävät pääse horjuttamaan tehtävälistaa. Väistämättä uusia ideoita syntyy jatkuvasti sekä itselle että muille, joten nämä on sitten vain sujautettava oikealle tehtävälistalle oikeaan paikkaan. Toisinaan on myös hyväksyttävä se tosiasia, että jotkut tehtävät roikkuvat tehtävälistalla kuukausia, ennenkuin on saatu purettua niitä edeltävä tehtävien jono, ja vanhat tehtävät muuttuvat prioriteettilistalla tärkeämmiksi. Ja välillä käy niin, ettei päivän aikana saa yhtäkään akuuttia tehtävää tehtyä, kun tulikin vielä akuutimpaa asiaa hoidettavaksi. Elämä on.

Jos joskus käykin niin ihmeellisesti, että koko tehtävälista olisi purettu ja tehty, on hyvä hetki keskittyä oman työn kehittämiseen: miten voisin tehdä työtäni vielä paremmin, mitä prosesseja voisimme yrityksessämme parantaa ja miten, ideointia oman tontin rajoissa ja sen ulkopuolella.

Itse en kohtaa tyhjää tehtävälistaa yleensä kuin vasta työsuhteen päättyessä tehtävälistan periytyessä seuraajalleni, joten tämä ideointi ja kehitystyö tapahtuu kuin itsestään silloin kun sitä vähiten odottaa: kotimatkalla harrastuksista kävellessä iskee hyvä ajatus, jonka heti lisään tehtävälistalleni (joka toimii myös mobiilissa, ehdoton kriteeri!) tai juuri kun työpäivä on päättynyt ja kävelen toimistolta kohti metroa, tulee vielä yksi idea -> listalle. Näin varmistan, etteivät hyvät ideat mene hukkaan ajatuksella ”en tee töitä työajan ulkopuolella”, mutta tehtävän löytyessä tehtävälistalta voin jättää työajatukset ja uudet ideat sinne odottamaan seuraavaa työpäivää, ja siirtyä avoimin mielin vapaa-ajalle.

Miten rakennetaan hyvä verkkokoulutus?

Olin ilmoittautunut kesäkuun alussa Coollan järjestämään, digikouluttaja Susanna Sankalan vetämään webinaariin ”Rakenna innostavaa ja osallistavaa verkkokoulutusta”, mutta onneksi tallenne löytyi jälkikäteen myös YouTubesta, kun jouduin livelähetyksen sitten lopulta perumaan.

Järjestän asiakkailleni myös tapahtumia ja koulutuksia, joten nyt korona-aikaan on hyvä perehtyä vaihtoehtoisiin, etänä toteutettaviin tapoihin kouluttaa. Tässäpä videosta koostamani vinkkipoiminnat.

Hyvä verkkokurssi rakennetaan neljä osa-aluetta huomioiden

Yleensä verkkokurssin rakentaminen aloitetaan pohtimalla asiasisältöä tai valittavaa teknologiaa. Sankala kuitenkin suosittelee suunnittelemaan kurssin oppiminen edellä.

  1. Oppiminen – Mitä halutaan osallistujan oppivan? Huomioi kohderyhmäsi – miten juuri tämä ryhmä oppii uutta ja haluaa vastaanottaa tietoa?
  2. Asiasisältö – Jaa sisältö palasiin, teemoittain moduuleihin. Jaa moduulit pienempiin palasiin, asiasisältöihin (1-3 asiaa per moduuli, niin riisuttuna kuin mahdollista). Jaa tarvittaessa vielä asiasisällöt pienempiin osakokonaisuuksiin. Tavoitteena on pilkkoa kokonaisuus mahdollisimman pieneksi, jotta jokainen palanen sisältää riittävän vähän asiaa. Tämä siksi, jotta
    • osallistuja voi suorittaa verkkokurssin omaan tahtiinsa, pienin palasin, sisäistää oppimansa palanen kerrallaan, ja jotta
    • järjestäjä voi päivittää tarvittavia sisältöjä vain tarvittavassa palasessa, eikä kokonaisuuten tarvitse joka kerta koskea.
  3. Teknologia – Valittava teknologiaratkaisu löytyy, kun tiedetään ensin, mitä kaikkia ominaisuuksia kaivataan, millaista tietoa jaetaan ja miten, ja keiden odotetaan käyttävän tätä teknologiaa (kohderyhmä).
  4. Ilo – Paras tapa oppia on ilon kautta, yritä siis pohtia, miten saat tehtyä kurssista mielekkään, mukavan ja innostavan osallistujalle.

Kaikkia näitä neljää osa-aluetta yhdistää sosiaalisuuden, vuorovaikutuksen ja oman läsnäolon huomioiminen: oppiminen tehostuu ja asiasisältö tarttuu mieleen, kun aihetta pääsee vuorovaikutuksessa pohtimaan ja mieleen nousseita kysymyksiä heti kysymään, ilo ja innostus kasvaa vuorovaikutuksessa, ja teknologia on valittava niin, että vuorovaikutus ja sosiaalisuus etätoteutuksessa on mahdollista, esim. videochat tai keskustelumahdollisuus chatissa. Suunnittele jo etukäteen, miten voit ohjata keskustelua ja kannustaa osallistujia keskustelemaan aiheesta myös keskenään.

Huomioi nämä tekijät koulutusmateriaaleissa

  1. Tee käsikirjoitus kullekin koulutusmateriaalille. Esim. videota varten on suunniteltava etukäteen kuva kuvalta, kuka puhuu, mitä kuvassa näkyy, mitä sanotaan… Videon leikkaaminen ja jälkikäsittely vie joka tapauksessa paljon aikaa, joten mitä selkeämpi on käsikirjoitus, sitä helpompaa kuvaaminen ja jälkikäsittely on.
  2. Panosta ulkoasuun: käytä kuvia, videoita, ääntä, fontteja ja visuaalisuutta. Koulutusmateriaalit voivat olla suorastaan mainosmaisia. Selkeä ja helppolukuinen esitys edistää oppimista.
  3. Anna osallistujalle selkeät ohjeet, mitä häneltä odotetaan, miten koulutus etenee ja mitä toimintoja hän voi hyödyntää (keskustelu, kysymysten esittäminen, poistuminen ja uudelleenliittyminen jne…)
  4. Anna tehtäviä ennemmin läpi kurssin, kuin vain lopputentissä. Tehtävien on hyvä olla konkreettisia, työelämään liittyviä. Tehtävät aktivoivat osallistujaa ja pitävät mielenkiintoa yllä – anna esimerkiksi ennakko-, väli- ja lopputehtäviä. Moduulien tai asiasisältöjen välissä pieniä abc- tai kyllä/ei -kysymyksiä.

Vasta kun kaikki yllä mainittu on huomioitu sisällön suunnittelussa ja kohderyhmän määrittelyssä, pystytään tekemään päätös valittavasta teknologiasta. Huomioi myös teknologian toimivuus verkkokoulutuksen aikana – mikäli mahdollista, varaa mukaan erillinen verkkofasilitaattori, joka huolehtii mahdollisista teknisistä ongelmista, aikataulussa pysymisestä ym. livetilanteen haasteista.

Äläkä unohda palautetta! Testaa koulutusta etukäteen, kehitä palautteen myötä, kerää palautetta systemaattisesti myös toteutuneiden koulutusten myötä ja kehitä edelleen. Näin askel askeleelta pääset kohti täydellistä verkkokoulutusta.

Matkakulut ja päivärahat toiminimen kirjanpidossa

Osallistuin huhtikuun alussa Suomen Yrittäjien etäkoulutukseen, Toiminimiyrittäjän matkat verotuksessa -webinaariin. Tämä tehokas Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregoryn pitämä oppitunti antoi selkeän kuvan ainakin omaan tilanteeseeni, kun en käytä matkoihin autoa. Siksipä en tässä blogauksessa käsittele kilometrikorvauksia, ainoastaan matkakuluja ja päivärahoja.

Yksityiskohtaisesti koko aihe on kuvattu Verohallinnon sivuilla: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen. Tuolta löytyy myös kilometrikorvausten käsittelyyn ohjeistukset.

Matkakulujen vähennyskelpoisuus toiminimen kirjanpidossa

Yleisestihän palkansaajille on tuttua, että normaalit työmatkat saa huomioida omalla henkilökohtaisella veroilmoituksella vähennyksinä tietyin verottajan ehdoin. Samalla tavalla ja samoin ehdoin myös toiminimiyrittäjä voi ilmoittaa omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan normaalit työmatkat kotoa toimistolle ja takaisin. Tällöin olennaista on tunnistaa, että toimisto on pysyvä toimipaikka: siellä käydään suurin osa ajasta.

Yksi tarkentava esimerkki pysyvästä toimipaikasta oli, että jos yhdellä asiakkaalla on useampi toimipiste, ja yrittäjä käy näissä kaikissa toimipaikoissa epäsäännöllisesti, mutta silti joka päivä jossain näistä, lasketaan kaikki nuo toimipaikat pysyväksi toimipaikaksi ja matkat nähdään normaaleina työmatkoina.

Itse käyn yhden asiakkaan toimistolla kaksi kertaa viikossa, toisen luona kerran viikossa ja muuten teen työt kotoa käsin. Tällöin kumpikaan näistä asiakkuuksista ei täytä pysyvän toimipaikan ehtoa – en käy kummassakaan suurinta osaa ajasta (en tee työpäivistä ja työtunneista yli puolia kenenkään luona). Näin ollen asiakkaiden toimistoille kulkemisesta aiheutuvat matkakulut – omassa tapauksessani julkisten kulkuvälineiden matkaliput – ovat normaalia liiketoiminnan kulua ja siten kirjanpidossa vähennyskelpoisia.

Yleensä asiakkaan luokse tehdyt matkat nähdään tilapäisinä, mutta yksittäisen asiakkaan toimisto voidaan siis nähdä myös pysyvänä toimipaikkana, jos työskentely siellä on säännöllistä, pidempiaikaista ja kestää yli kolme vuotta.

Toiminimiyrittäjän päiväraha = Lisävähennys lisääntyneistä elantokustannuksista

Koska toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen päivärahoja, sovelletaan lisävähennystä lisääntyneistä elantokustannusta korvaamaan vastaavia kuluja kuin päivärahat palkansaajalle.

Tällöin työmatkan kohteena olevan paikan tulee olla yllä jo käsitellyn toimipaikan tilapäisyyden lisäksi tavanmukaisen alueen ulkopuolelle suuntautunut: Kohteen tulee olla vähintään 15km päässä kotoa tai pysyvästä toimipaikasta sekä yli 5km päässä näistä molemmista.

Lisäksi päivärahojen kestoehdot tulee täyttyä: yli 10 tunnin työmatkasta saa lisävähennyksenä vähentää kokopäivärahan suuruisen summan, yli 6 tunnin matkasta osapäivärahan.

Lisävähennys tehdään matkan todellisten kustannusten lisäksi, eli jos työmatkasi tehdään junalla ja yövyt matkan aikana hotellissa, saat vähentää kirjanpidossa normaalisti nuo matka- ja hotellikulut, sekä lisäksi tehdä lisävähennyksen.

Lisävähennys tehdään vasta vuoden veroilmoituksen yhteydessä

Vaikka matkasta aiheutuneet muut kulut kirjataan kirjanpitoon normaalisti tilikauden aikana tapahtuessaan, lisävähennys huomioidaan vasta vuoden veroilmoituksessa. Koko vuoden lisävähennysten (eli työmatkoista ansaittujen ”päivärahojen”) määrä ilmoitetaan siis kokonaissummana vasta veroilmoituksella.

Kirjanpitoon liitetään erillinen selvitys matkoista: missä on oltu, kauanko matka kesti, missä kohde fyysisesti sijaitsee. Näin saadaan tarkennettua, että matka-aika ja kohteen etäisyysedot täyttyvät.

Koska lisävähennyksellä kompensoidaan työmatkasta aiheutuneita lisääntyneitä elantokustannuksia, nämä matka- ja hotellikulut eivät luonnollisesti vähennä vähennyksen määrää. Sen sijaan muut työmatkaan liittyvät kustannukset, jotka nähdään elantokustannuksina (esimerkiksi seminaarin hintaan kuuluvat ateriat) pienentävät lisävähennystä. Lisätietoja: vero.fi.

Lisätietoja Verohallinnon sivuilta

Komediasarjasta inspiroitunut toimistoapulainen kasvoi jatkuvasta muutoksesta nauttivaksi yrittäjäksi

Inspiroiduin pureutumaan taas yrittäjyyteni juurille, miten olen kasvanut näiden 3,5 yrittäjävuoden aikana ja minne suuntaan seuraavaksi. Viimeksi tästä aiheesta bloggasin, kun yritykseni oli alle kuukauden ikäinen; voit käydä nämä pohdiskelut lukaisemassa täältä.

Se tavanomainen keskivertotausta ennen yrittäjyyttä

Opiskeluissa olen ollut aina keskiverto-hyvä oppilas. Ei mitään erityistä lahjakkuutta (paitsi matematiikka, joka ei kuitenkaan sen enempää kiinnostanut) joten päädyin yleishyödylliseen lukioon ja siitä yleishyödyllisiin tradenomiopintoihin.

Komediasarja Officen inspiroimana innostuin toimistotöistä ja pääsin jo opiskeluaikoina toimistoapulaiseksi ja puhelinvaihteeseen. Eihän se todellisuuden työelämä ihan hittikomediasarjaa vastannut, mutta siitä työurani eteni vähitellen työnkuvaa kasvattaen; pääsin aina tekemään vähän sitä mitä ennenkin, mutta myös vähän enemmän ja monipuolisemmin uutta.

Kyllästymisen kautta yrittäjäksi

Kun työpaikasta toiseen vaihtaminen ei tuntunut enää kahdeksan vuoden (pääosin osa-aikaisessa) palkkatyössä pyörimisen jälkeen mielekkäältä vaihtoehdolta (tuntui sitä, että kaikki on nähty, ja kaipasin suurempaa vapautta päättää itse ajankäytöstäni, työtehtävistäni ja työskentelytavoistani), avautui sattumalta mahdollisuus astua yrittäjäksi.

Olin jo jonkin aikaa etsinyt uusia innostavia ulottuvuuksia vapaaehtoistöiden kautta, muun muassa ilmaisen toimittajaharjoittelun myötä Hidasta elämää -verkkomedian toimistolla. Heistä sainkin lopulta yhden ensimmäisistä asiakkaistani.

HE:n toimiston väki kannusti toiminimen perustamiseen kertomalla, kuinka helppoa sitä on pyörittää. Tällä rohkaisulla oli korvaamattoman tärkeä rooli päätöksessäni lähteä yrittäjäksi. Aivan liian usein yrittäjyydellä pelotellaan, mikä oli omienkin ajatusteni lähtökohta. Siksi olen nyt mukana Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien verkoston hallitustoiminnassa – josko koko ajana vähemmän peloteltaisiin ja mieluummin kannustettaisiin ja rohkaistaisiin niitä, jotka turhien pelkojen takia nyt jättävät tarttumatta tähän mahdollisuuteen.

Toinen rohkaisupotku kohti yrittäjyyttä tuli silloiselta työnantajaltani, joka oli halukas kokeilemaan uudenlaista yhteistyötä: jatkoin samoissa tehtävissä kuin ennenkin, mutta palkkatyöläisen sijaan aloin laskuttamaan tekemästäni työstä. Rajasimme vain työnkuvan aiempaa tarkemmin, jotta laskutettavat tunnit pysyivät halutuissa rajoissa, ja näin tiedossa oli ensimmäinen asiakkaani jo ennen yrittäjäksi lähtemistä!

Yrityksen_perustaminen

Mitä tekisit työksesi, jos voisit tehdä mitä vain?

Jo ennen yrittäjyysajatusta innostuin ajatuksesta luoda itselleni nettisivut, minne keräisin osaamiseni ja kiinnostuksen kohteeni LinkedIn-profiilini tueksi. Näitä osa-alueita ja nettisivuja hahmotellessani – silloin vielä asiaa sen syvemmin ajattelematta – tulinkin luoneeksi rungon liiketoimintasuunnitelmalleni ja myöhemmin tarjoamilleni palvelukokonaisuuksille.

Ensimmäisessä vaiheessa ”palveluvalikoimani” perustui siis suuresti omiin mielenkiinnon kohteisiin ennemmin kuin vahvuuksiini tai kokemuksiini. Palveluikseni valikoituivat tuolloin toimittaja (kirjoitukset ja sisällöntuotanto), tuottaja (tapahtumajärjestäminen ja projektinhallinta) sekä kuvaaja (valo- ja videokuvaus).

Muutos on jatkuvaa – miksen siis edistäisi muutosta haluamaani suuntaan

Ajan kuluessa ensimmäiseksi palveluvalikoimastani karsiutui kuvaajan rooli. Valo- ja videokuvaus inspiroivat yhä ja videoiden editointi on mielekästä puuhaa, mutta totesin, etten halua näihin hommiin sen asiantuntevammin tutustua – pidän niitä mieluummin vain harrastuksena ja sivutoimisina toimeksiantoina.

Seuraavaksi kyseenalaistin toimittajuutta. Vaikka tämä oli alun perin ollut se lähtölaukaus toiminimen perustamiselle, tuntuivat toimitustyöt nyt takkuilevan, ja huomasin suorastaan vältteleväni näitä tehtäviä. Siispä päätin luopua myös tästä paletista.

Jäljelle jäi tapahtumajärjestäminen, ja nyt aikani yritys- ja henkilöstötapahtumia sekä yritysmatkoja järjestettyäni olen huomannut, ettei sekään ole yksinään unelmieni täyttymys.

Olen palannut takaisin juurilleni. Palvelutarjontani koostuu jälleen vanhoista tutuista assistentin töistäni: taloushallinnosta, tapahtumista ja viestinnästä.

Mutta jokin on muuttunut. Huomaan nauttivani rutiineista ihan uudella tavalla. Taloushallinnon säännönmukaisuus ja selkeät kokonaisuudet tuntuvat kummallista kyllä mielekkäiltä ja jopa kutsuvilta. Tasapaino vaihtelevien ja hektisten tapahtumatöiden, rutiininomaisten taloushallinnon töiden ja luovuutta vaativien viestinnän töiden kesken on tuonut työelämääni mielenrauhaa.

fbt

Lisäkoulutus tueksi matkalle kohti uusia aluevaltauksia

Aloitan nyt keväällä opinnot Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon parissa. Olen pitkään pohtinut, millainen koulutus veisi ammattitaitoani eteenpäin niin, että mielenkiinto säilyy ja koulutyö ei puuduta. Sattumalta tuttavani Kirsi (suurkiitos Kirsille!) oli minuun yhteydessä ja kertoi hakevansa tähän kyseiseen koulutukseen, mistä minäkin sitten suuresti kiinnostuin.

Jos olet yhtään seurannut somekanaviani, olet ehkä huomannut, että päivitän nettisivujani keskimäärin puolen vuoden välein (ellen jopa tiuhemmin). Nautin näistä projekteista, luovuuden ja loogisuuden yhteensovittamisesta sekä visuaalisesta suunnittelusta. Tuo Kirsin vinkkaama koulutus tarjoaa oppeja juuri näihin tehtäviin, jotka minua kiinnostavat (nettisivut, verkkojulkaisut, esitysmateriaalit…) ja vielä oppisopimuksella, eli vältyn puuduttavilta luennoilta ja tutkielmilta.

Pääsen oppimaan itseäni kiinnostavia asioita käytännössä niitä tekemällä. Kyllä kiitos, tällaista uuden oppimisen pitäisi aina olla!

 

Kuten elämä on jatkuvaa muutosta, myös työelämä tuntuu olevan jatkuvassa myllerryksessä. Hyvähän se on, ettei pääse kivi sammaloitumaan ja jatkuva oppiminen pitää osaamisen ajan tasalla. Ihmisen tasapainoa ja tasaisuutta kaipaavalle luonteelle muutokset tuovat haasteita, mutta toisaalta täältähän se onni onkin löytynyt: olen onnellinen nykyisten asiakkaideni kanssa, ja olen onnellinen kun aika-ajoin asiakkuudet vaihtuvat ja pääsen haastamaan itseäni lisää ja kasvamaan. Olen onnellinen tässä tasapainoisessa tasapainottomuudessani.

Milla_Jarvinen_yrittaja

Kotitoimistolta yhteistyöskentelytilaan – mikä muuttui?

Siirryin lokakuun alussa kotitoimistolta Village Worksin coworking-tiloihin osoitteeseen Eteläesplanadi 2. Vaikka lähes puolet työajasta menee yhä joko kotona tai asiakkaan tiloissa työskennellen, olen huomannut seuraavat edut erillisessä työpisteessä, minkä takia 2-3 päivänä viikosta suuntaan hyvillä mielin Espalle.

Rytmi, ja sen tuoma tehokkuus varmistavat, että ne pienetkin työt tulee hoidettua

Tämä on ehdottomasti yksi parhaista eduista, minkä olen huomannut erillisessä työpisteessä. Ei kodin tiskivuoret ja pyykkikasat pääse hairahduttamaan koneen äärestä, vaan keskityn täysillä käsillä oleviin hommiin.

Ja jos joskus sattuu tulemaan hiljaisempi päivä asiakaskeissien suhteen, tulee paljon rivakammin tehtyä omia, ei-niin-akuutteja hommia, jotka kuitenkin odottavat tekemistään: nettisivupäivitykset, someaktiivisuus, kansioiden siivoaminen…

Yhteisö ja ihmiset ympärillä tasapainottavat yksinyrittäjän arkea

Yksinyrittäjänä yksin työskenteleminen on arkipäivää. Yksinasujana ja yksilöharrastuksista nauttivana päivät voivat helposti ajautua melko yksinäisiksi.

Coworking-työtilassa ja muutenkin yhteisöllisessä Village Worksissa ei pääse yksinäisyyttä kokemaan. Käytävillä ihmiset tervehtivät, oleskelutilassa työskennellessä tai ruokaillessa pääsee jutustelemaan muiden yhteisön jäsenten kanssa ja välillä näistä on löytynyt uusia asiakkaitakin!

Lisäksi yhteisöllemme järjestetyt tapahtumat ilahduttavat ja virkistävät – yksin kun en yrityksessäni järjestä esimerkiksi pikkujouluja, pääsen yhteisön kautta kokemaan yritysjuhlia ja me-henkeä.

Village Works Esplanadi Milla Järvinen

Poissa silmistä, poissa mielestä – vapaa-aika pysyy vapaana aikana

Kun tietokonetta säilyttää työpisteellä, ei työt seuraa kotiin asti. Toki matkaläppäri kulkee mukana kotonakin, mutta siihen olen säätänyt sellaiset asetukset, ettei heti koneen avaamisen jälkeen eteen ponnahda työsähköposti ja tekemättömien töiden lista.

Myös siirtymä työpisteeltä kotiin auttaa henkisesti irtaantumaan töistä, ja vapaa-ajasta nauttii täysillä ilman, että työasiat pyörivät mielessä. Pyrin usein kävelemään tuon melkein tunnin kotimatkan, jolloin huomaan, että vaikka alkutaipaleella käsittelen mielessä vielä työasioita, vedän yhteen päivän saavutuksia tai huomisen aikataulua, loppumatkalla on pää siirtynyt jo kotiin, harrastuksiin ja mikä ihaninta – ajatuksettomaan tilaan.

Tämä siirtymä toimii toki myös toiseen suuntaan: aamulla työpisteelle suunnatessa ehtii rauhassa siirtyä kotimoodista työmoodiin, toisin kuin etätyöpäivänä aamutakissa suoraan sängystä aamupalalle koneen ääreen (ei näin!).

 

Ja pieni bonus loppuun, johon ehkä moni ei samaistu: Kahvi! En omista kahvinkeitintä, ja pyrin muutenkin vähentämään kahvin juontia, joten työpisteeltä saatava kahvi – aivan erityisen herkullinen vielä – motivoi väsyneenä maanantaiaamunakin saapumaan onnellisena työpisteelle. Vaikka omat maanantaiaamunihan ovat yhtä mielekkäitä kuin kaikki muutkin aamut, itsehän tämän työelämäni olen saanut omannäköiseksi muotoilla :)