Polkuni yrittäjäksi

Tulen seuraavissa blogipostauksissa keskittymään vähän syvemmin toiminimen perustamiseen, mitä se käytännössä vaatii ja mitä kaikkea kannattaa pohtia jo ennen y-tunnuksen hakemista, mutta aloitetaan nyt ensin vähän kevyemmällä aiheella. Haluan nimittäin kertoa, miten ihmeessä minä päädyin valitsemaan tämän yrittäjyyden tien. Toivottavasti onnistun herättämään Sinussa edes hippusen inspiraatiota!

Mitä minä haluaisin tehdä isona?

Tätä kysymystä olen pyöritellyt päässäni yläasteelta lähtien. Olen huomannut, että melko monet päätyvät samalle polulle kuin minä:

-> Mennään lukioon, koska ei nyt keksi mitään muutakaan, ja eihän siitä haittaakaan ole. Keksii sitten siellä, mitä haluaa oikeasti tehdä.

No eipä keksitty.

-> Mennään ammattikorkeaan, johonkin yleispätevään, kuten tradenomi-linjalle. Ei nyt keksi mitään muutakaan, ja eihän siitä haittaakaan ole. Keksii sitten siellä, mitä haluaa oikeasti tehdä.

No, eipä vieläkään keksitty.

Siispä työelämässä assistenttihommiin ajauduttuani ja jonkun aikaa puurrettuani rupesin kaipaamaan taas jotain muuta. Mutta mitä se muu sitten olisi?

Mikä kiinnostaa, mitä osaan, mistä maksetaan?

Näihin kolmeen kysymykseen hain vastausta mm. harrastuksien ja koulutodistusten pohjalta, kun inspiroiduin jostain syystä loppuvuodesta hahmottelemaan itselleni nettisivuja. Tämä osoittautui lopulta erittäin hyödylliseksi, koska kun mietin, mitä osaamista ja kiinnostuksen kohteita haluaisin esitellä nettisivuillani, löysin kuin sattumalta (ajan kanssa jalostuen) ne omat juttuni.

Usean yön pimeinä tunteina unen ollessa karkoteillä hahmottelin innoissani päiväkirjaan, miltä nettisivuni näyttäisivät ja mitä taitoja niillä esittelisin. Myös logon suunnittelu alkoi hyvissäajoin ja kehittyi matkan varrella. Tässä blogipostauksessa käyttämäni kuvat on kaikki napsittu päiväkirjastani:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Mistä saada kokemusta, jos ei ole koulutusta?

Pohdiskelujen kautta huomasin äidinkielen osaamiseni ja ikiaikaisen kiinnostukseni lukemiseen ohjaavan minua tutustumaan mahdollisuuksiini kirjoittajan tehtävissä. Koska en vakkaritöissä päässyt hyödyntämään tätä uutta innostustani, lähdin testailemaan erilaisia vapaaehtoishommia sekä kerryttääkseni kokemusta että parantaakseni taitojani.

Vapaaehtoistöitä löytyi helposti googlaamalla, ja hahmottaakseni paremmin, mitä oikeasti haluaisin tehdä työkseni, kokeilin kirjoittamisen lisäksi monenlaista muutakin puuhaa; avustamista Helsinki Beer Festivaleilla, ryhmätapaamisten organisointia ToimistoSisseissä, aluekoordinaattorin ja tukihenkilön tehtäviä Maailmanvaihdossa

Toimitustyöt aloitin vaatimattomasti Hesy:n kuukausikirjeiden kirjoittelulla, ja jatkoin tekemällä haastatteluja Maailmanvaihdon jäsenlehtiin, kunnes lopulta avautui se suuri ovi: säännöllisesti seuraamani Hidasta elämää -sivusto haki toimittajaharjoittelijaa.

Hieman epäröiden laitoin hakemukseni eteenpäin: ”…En ole opiskelija, enkä toimittaja, mutta ajattelin silti laittaa teille viestiä…” Pohdiskelin, onko järkeä hakeakaan, kun eihän minulla ole kokemusta saati koulutuksen tuomaa pohjaa toimittajan töihin. Mutta, pääsin kuin pääsinkin hommiin, ja noin vuoden ajan tein toimittajaharjoittelijana haastatteluja ja käännösartikkeleita päivätöiden ohella niin hyvin kuin ehdin.

milla_jarvinen_kayntikortit
Logon suunnittelu alkoi päiväkirjatyöskentelyssä jo varhaisessa vaiheessa, ja monen version kautta päädyin tähän lopulliseen, joka sekin täysin omaa käsialaa.

 

Nyt keväällä sainkin sitten kuulla, että kyllä Hidasta elämää voisi minulle ihan palkallisia hommia tarjota, jos vaan keksin keinon laskuttaa heitä. Tämä käynnisti armottoman pohdiskeluajanjakson, kun vertailin eri vaihtoehtoja ja tutkin, voisiko minusta oikeasti olla yrittäjäksi.

Tästä tutkimusmatkasta lisää ensi kerralla, kun pääsen pureutumaan ihan käytännön seikkoihin: mitä on hyvä tietää ja miettiä ennen varsinaista yrityksen perustamispäätöstä.

Loppuun haluan vielä lainata ihanan Passenger-yhtyeen kappaletta ”Things That Stop You Dreaming”, joka helähti soimaan kuulokkeista yhdellä iltalenkillä alkuvuodesta. Tämä kertosäe pisti toden teolla kapuloita rattaisiin ja miettimään, miten tässä elämässä haluan oikeasti elää:

Well if you can’t get what you love
You learn to love the things you’ve got
If you can’t be what you want
You learn to be the things you’re not
If you can’t get what you need
You learn to need the things that stop you dreaming

milla_txt

Mainokset

4 Comments

  1. Kuulostaa niin tutulta – ajaudutaan lukioon, sitten yleispätevään koulutukseen, sitten kesätyön kautta johonkin työhön… Ja muuten mäkin olen kirjoittanut Hesylle (jäsenlehteen kylläkin) :)
    Ehdottomasti seuraan blogiasi silmä tarkkana! Kiitos jo valmiiksi ja tsemppiä! :)

    1. Heh, näin se koulupolku monilla menee, mutta kiva tietää, ettei sitä polkua ole kulkenut yksin. Oho, taas lisää yhtäläisyyksiä, kun Hesykin yhdistää! Kiitos, kiva kun seuraat blogiani ja ihanaa viikonloppua :)

  2. Hauska. Mä eksyin tänne tuon kevytyrittäjyysselvityksesi kautta ja jotenkin tilanteessasi on paljon samaa, tosi oot ollut hidasta elämää-sivustolla. Itselläkin tässäeräseräs kuvio on auki ja tietää sit mitä se tuo eteen. Mutta jotenkin hyvin samantyyppinen tarina ja itsekin kovasti tässä yrittäjyyden polulle olen suuntaamassa vaikkakin järjettömän paljon se pelottaa. :) Mutta niin monta kertaa hypännyt tuntemattomaan ja huomannut kuinka tässä silti ihan hyvin pärjää… Kieltämättä hieman jäänyt koukkuun siihen fiilikseen. Itseäni palkallisena on ahdistanut niin paljon, kun ei saa antaa koko osaamistaan likoon. Maailman huonoin johdettava oon kyl tämän suhteen. Mutta tsemppiä ja varmasti seuraan sinua tulevaisuudessa.

    1. Kiitos kommentistasi! Hienoa, että olet uskaltanut tarttua tilaisuuksiin ja huomannut selviäväsi. Itsekin aloitin pienillä kokeiluilla – uusia harrastuksia, vapaaehtoishommia, työpaikan vaihdoksia – ja kun kaikista muutoksista on selvinnyt voittajana ja huomannut oppivansa ja kasvavansa siinä samalla, eivät suuretkaan muutokset (kuten yrittäjäksi ryhtyminen) enää pelota niin paljoa. Onnea ja menestystä sinulle! Kun uskaltaa tavoitella haaveitaan eikä vain tyydy tilanteeseensa, elämä on monin kerroin ihanampaa :)

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s