Tutkimusretki yrittäjyyteen

(Artikkelia päivitetty 20.7.2017)

On aika ottaa härkää sarvista, ja viedä se tutkimusretkelle yrittäjyyden monimutkaiseen maailmaan. Koitetaan kuitenkin tehdä monimutkaisesta yksinkertaista; listaan alle olennaisimmat ennen yrityksen lopullista perustamispäätöstä tutkimani asiat, ja selitän löytämäni vastaukset mahdollisimman selkeästi ja lyhyesti. Linkkaan asianomaisiin lähteisiin, ja saa ihmeessä kommentoida, jos teillä on parempaa tietoa asiasta – ei sitten jaeta väärää tietoa täällä.

Parhaimmasta yrityksestäni huolimatta tekstiä on paljon ja lista on pitkä, mutta mitä muuta sitä voisi odottaakaan kun puhutaan yrityksen perustamisesta. Käykäämme siis matkaan!

Yrittäjän eläke

• YEL, eli yrittäjän eläkevakuutus, on ainoa toiminimelle hankittava pakollinen vakuutus, kun yrittäjä on 18-67-vuotias, yritystoiminta on kestänyt 4kk ja arvioitu työtulo on vähintään 7 557,18 €/v (2016). Tällä eläkevakuutuksella turvataan yrittäjän eläkekertymää (edes nimellisesti), ja siihen perustuen maksetaan mm. sairaspäivärahat ja äitiyspäivärahat.
• Saat itse päättää, paljonko haluat ilmoittaa vuosittaiseksi työtuloksesi YEL:iä varten.
• Usein foorumeilla ja yrittäjien keskuudessa vinkataan laittamaan tulo mahdollisimman pieneksi, koska siihen perustuen näitä maksuja maksetaan JOKA KUUKAUSI. Ja tämä summa siis lähentelee minimissään 200 €/kk, jos haluaa ottaa yrittäjän työttömyysturvan, kuten itse tein.
• Lisäksi epäilen suuresti, miten paljon tuota valtion eläkettä kukaan saa enää 40 vuoden päästä (jolloin minä aikaisintaan varmaan eläkkeelle pääsisin…), joten minimeillä mennään. Tosin tämähän vaikuttaa myös muihin päivärahoihin, että huomioi riskit!

Yrittäjän työttömyystuki

• Kunhan tuon YEL:n määräksi on pistänyt vähintään 12 564 €/vuosi (vuonna 2017), voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Jos ei kuulu kassaan, voi saada (pienempää) työttömyystukea KELA:sta.
• Kassaan liittyminen mahdollistaa sen, että työssäoloehto pysyy yllä kokoajan, eikä katkea 1,5 vuoden palkansaajan jälkisuojan jälkeen; Koska olen kuulunut palkansaajien työttömyyskassaan aikaisemmin, minulla on siis 1,5 vuotta yrityksen perustamisesta lähtien aikaa pistää hommat jäihin ja nostaa ansiosidonnaista työttömyystukea perustuen aikaisempiin työtuloihini – eli yrittäminen ei vaikuta siihen ollenkaan.
• Tuon 1,5 vuoden jälkeen (tai 15 kuukauden kuluttua yrittäjän työttömyyskassaan liittymisestä) saisin sitten työttömyystukea ilmoittamieni yrittäjätulojeni mukaan – käytännössä siis hyvin vähän, kun tuolla minimillä 12 564 €/vuosi ainakin toistaiseksi vielä mennään.. Voihan sitä sitten nostaa, ja pysyypä ainakin työssäoloehto voimassa, jos vaikka joskus tulisi tarpeelliseksi siirtyä yrittäjän kassasta takaisin palkansaajan kassaan.
• Vaihdos palkansaajan kassasta yrittäjän kassaan pitää tehdä 3 kuukauden kuluessa yrittäjyyden aloittamisesta, jotta siirtymä sujuu katkeamattomana. Tuossa siirtymän välissä ”kassattomana” saa olla max kuukauden, muuten työssäoloehtoa pitää alkaa kerryttämään alusta.
• Työttömyyskassan minimimaksu ei ole kovin suuri, vajaat 15€ kuussa, se maksetaan henkilökohtaiselta tililtä ja verohyödyt huomioidaan henkilökohtaisessa verotuksessa – tämä ei siis liity niinkään toiminimen kirjanpitoon.

Yrittäjän äitiysloma

• YEL-vakuutettuna yrittäjänä vanhempainpäivärahat määräytyvät YEL:iin ilmoitetun työtulon mukaisesti. Tosin esim. tämän vuoden päivärahat lasketaan vuoden 2014 tuloista, joten tämän vuoden yritystoimintani tulot vaikuttavat vasta vuoden 2018 päivärahoihin.
• YEL-summanihan menee nyt sillä lähes minimillä, joten päivärahat eivät mieltä ylentäisi. Jos kuitenkin nostaisin tuota YEL-vuosituloa 6 kuukautta ennen alkavaa päivärahakautta yli 20% kahden vuoden takaiseen vuosituloon nähden, voisin pyytää Kelaa laskemaan päivärahan näiden viimeisimpien 6 kuukauden mukaan.
• En tiedä voittaisiko tuollakaan käytännössä paljoa – tutkin asiaa lisää jos tulee ajankohtaiseksi tai törmään aiheeseen, tähän hätään tämä selvitys riitti minulle, kun asiaa tutkin.

Toiminimen pankkitili

• Toiminimelle ei ole pakko avata yritystiliä, mutta olisi hyvä pitää toiminimen rahaliikenne erillään henkilökohtaisesta tilistä.
• Itse ratkaisin tämän siirtämällä käyttötililtäni kaikki omat rahat vain bonuksien käytössä olleelle S-tilille (ilmainen pankkikortti ;) ja otin aikaisemman käyttötilin toiminimen käyttöön.

-> Ei uusia kuluja, ei uusia kortteja, homma helposti hanskassa.

Pienyrittäjän juoksevat kulut

• Perustamisen jälkeen läpikäymääni vakuutushässäkkää voin suosiolla avata enemmän myöhemmin, mutta tähän hätään kerrottakoon, että arvioin alkuun vakuutuskuluiksi 20 €/kk.
• Puhelin ja netti sekä muut toimistokulut arvioin 20 €/kk (ilman alvia tietysti). Teen kotoa töitä, joten ei toimitilakuluja (huh!).
• Kokous- ja matkakuluja 30€/kk.

-> yhteensä siis kuluja 70 € + 15 € työttömyyskassa + 200 € YEL = 285 €/kk. Tässä väistämättömät kulut per kuukausi, jotka piti ottaa huomioon hinnoitellessani omaa tuntitaksaani. (Palaan tuohon hinnoitteluunkin myöhemmin.) Ja näiden kulujen päälle arvio yksityisotoista: paljonko tulen nostamaan rahaa omaan käyttöön kuukausittain maksaakseni vuokran ja ruuat yms. kulut. Että kyllä sitä jonkun verran pitää töitä paiskoa (ja asiakkaita löytyä!) jos itsensä haluaa elättää. Mutta näistä laskelmista lisää siis vielä tuonnempana…

Huom: Yritystä perustaessa syntyy väistämättä yksittäisiä kertakuluja. Itselläni esim. läppärin ja puhelimen osto, jotain toimistotarvikkeita, käyntikorttien painatuskulut… Laskelmiin mukaan vaan, että osaa varautua! Kaikki etukäteen tehdyt laskelmat helpottavat jatkoa huomattavasti, mm. silloin, kun alat tekemään liiketoimintasuunnitelmaa – voih mikä urakka sekin oli… Mutta jos starttirahaa halajaa, se on tehtävä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty LTS!

Toiminimen kirjanpito

Toiminimellä ei ole pakko tehdä kahdenkertaista kirjanpitoa, eli merkata kaikkia tapahtumia kahdelle tilille (esim. myyntilaskun merkkaaminen sekä tuloksi pankkitilille että myyntitilille). Tämä tekee toiminimen kirjanpidosta yksinkertaista (yhdenkertaista), jos niin haluaa.

Itse päädyin kuitenkin suoraan kahdenkertaiseen kirjanpitoon, kahdesta syystä:

1. Olen koulussa opiskellut kahdenkertaista kirjanpitoa, joten ymmärrän sitä jopa paremmin.
2. Jos joskus vaihdankin liiketoimintani vaikka osakeyhtiöksi, pystyn vertailemaan kirjanpitoja täsmällisesti.

Olen siis jo opiskellut kirjanpidon perusteet, ja työelämässäkin pyörinyt kirjanpitäjän ja hallinnon välikätenä, joten nopeasti päädyin uskomaan, että selviän kirjanpidosta itsekseni. Ainakin sen aikaa, kunnes päädyn tekemään ulkomaankauppaa tai palkkaamaan työvoimaa – sitten erillinen tilitoimisto avuksi, kiitos!

Voidaan palata yksityiskohtaisemmin kirjanpidon hoitamiseen ja esim. sitä varten luomiini Exceleihin joskus myöhemmin tässä blogissa.

Toiminimen verotus

Oli pakko vielä kerrata, että mitä veroja tulee, milloin ne maksetaan ja mihin ne liittyvät. Toiminimellä käsittelen kahta eri veroa:

1. Arvonlisävero (alv)

Yrityskaupassa arvonlisävero on läpikulkuerä kaikille:

• Tämä vero lisätään myyntilaskulle laskutettavaksi asiakkaalta, ja se löytyy useimmista ostolaskuista ja kuiteista, joita yrityksen kirjanpitoon pistetään.
• Käytännössä ”myyntilaskujen alv” – ”ostolaskujen alv” = ”maksettava alv”. Mitä enemmän siis ostan verollisia tuotteita ja palveluita yritykselleni, sitä vähemmän minun pitää maksaa tuota myynneistäni koitunutta alvia ulos.
  • Esim. kun myyjä myy 100 eurolla + alv 24 %, hän saa asiakkaalta tililleen rahaa 124 €. Tuon ylimääräisen 24 € hän kuitenkin joutuu maksamaan eteenpäin verottajalle.
  • Kun hän ostaa yritykselle tuotteita 50 eurolla + alv 24 %, hän maksaa tililtään 62 €, mutta voi vähentään tuon ylimääräisen 12 € verottajalle maksettavista yllä mainituista veroista. Hän siis joutuukin maksamaan verottajalle arvonlisäveroja enää 24 € – 12 € = 12 €.
• Kun pidät kirjaa tuloista ja menoista niiden alvittomilla summilla, et vahingossakaan sekoita tuloa alveihin. Pidä siis alvit erillään, niin niiden maksaminenkaan ei tunnu niin pahalta – ne kun eivät ole sinulle millään tavalla tuloa, ainoastaan läpikulkuerä.
• Kuluttajakaupassa, eli kun myyt tuotteita tai palveluita yksityishenkilöille, sen sijaan alv jää ostajan maksettavaksi. Tällöin ostajalle myymäsi tuotteen hinta nousee ja kynnys ostaa nousee.
• Yritystoiminnan koosta riippuu, maksatko alvit kuukausittain, neljännesvuosittain vai kerran vuodessa. Mitä pienempää liiketoimintaa, sitä harvemmin niitä pitää maksaa.
• Arvonlisäveron prosentti riippuu myydystä tuotteesta tai palvelusta. Yleisimmin – minullakin – se on 24 % (paitsi jos toimittajana kirjoitan lehtijuttuja; niiden alv on 0 %, koska ne rinnastetaan esim. esiintyvien taiteilijoiden tekijänoikeuspalkkioihin).
• Voin selittää tästä verosta ja verovelvolliseksi hakeutumisesta myöhemmin vielä lisää: milloin kannattaa liittyä alv-velvolliseksi ja mitä seurauksia liittymisellä tai liittymättömyydellä on.

2. Tulovero

• Liiketoiminnastahan lasketaan tilikauden tulos yksinkertaistettuna kaavalla ”saadut myyntitulot” – ”maksetut kulut” = ”tulos”. Tuo tulos on verotettavaa tuloveroa – samalla tavalla kuin palkkatuloakin verotettaisiin.
• Ilmoittautumalla ennakkoperintärekisteriin helpotat asiakkaasi ostamispäätöstä, kun olet lupautunut itse maksamaan ennakkoon osuuksia (ennakkoveroa) tuosta tuloverosta, eikä asiakkaasi siten tarvitse sitä tehdä. Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta tämä voi olla joillain yrityksillä ratkaiseva tekijä, ostavatko he sinulta vai ei.
• Kun kuulut ennakkoperintärekisteriin, maksat tuosta tilikauden tuloksen tuloverosta osuuksia jo ennakkoon. Veron suuruuden mukaan se maksetaan kahdessa tai useammassa yhtä suuressa erässä – lue lisää ennakkoverosta Verohallinnon sivuilta.
• En saa siis toiminimen kautta palkkaa, vaan jos tarvitsen rahaa toiminimen tililtä omaan käyttööni, teen sen yksityisottona – eli siirrän rahat omalle tililleni ja kirjaan kirjanpitoon yksityisotoksi.
• Nuo yksityisotot eivät ole tulosta pienentäviä ”maksettuja kuluja”, vaan ne ovat osa tuota tulosta. Siksi minun pitää varautua maksamaan veroja koko tuloksesta, vaikka yrityksen pankkitilin saldo näyttäisikin pienempää summaa kuin tilikauden tulos.
• Tilikauden jälkeen tulos tarkistetaan ja lopulliset tuloverot lasketaan, ja kaikki mitä en ole vuoden aikana maksanut, tulee maksaa viimeistään tuon verotuksen yhteydessä. Ennakkoveron suuruutta voi kuitenkin muuttaa jo vuoden aikana, ettei mätkyt pääse kasvamaan liian suureksi. Tästä lisää myöhemmässä postauksessani.

-> Tämä on siis se vero, joka minun tulee varautua maksamaan, ja josta monet innokkaat ja ei-niin-perehtyneet-yrittäjät yllättyvät, kun ovat käyttäneet yrityksen varoja ennen loppuverojen maksua. Varaudu siis näihin, eikä kyllä muutenkaan kannata tuhlata heti kaikkea tilille tipahtanutta valuuttaa…

Aloittavan yrittäjän starttiraha

• Tiesin alusta asti, että jos lähden täysipäiväiseksi yrittäjäksi, haluan hakea starttirahaa. Yrittäjyyden onkin oltava päätoimista, jos starttirahaa halajaa.
• Ensimmäinen asia starttirahasta oli tämä: En saa olla työsuhteessa, kun saan starttirahaa. Okei, eli on irtisanouduttava, hui. Mutta onneksi myöhemmin selvisi, että riittää, kun työsuhde on päättynyt viimeistään edellisenä päivänä yritystoiminnan aloittamisesta. Tässä yhteydessä oli toki tarkistettava oma irtisanomisaika, jolloin ensimmäistä kertaa alkoi oikeasti muodostua ajatus siitä, mikä tulisi olemaan se ensimmäinen kuukausi yrittäjänä – ja milloin irtisanoudun.
• Seuraava, kaikkialla paljon painotettu asia: Liiketoimintaa ei saa aloittaa millään tavalla ennen starttirahapäätöksen saamista. Ei siis markkinointia, ei todellakaan hinnastoa esille, juuri ja juuri saa nettisivut olla pystyssä – kunhan niillä ei kerro ottavansa tilauksia vastaan. Itse vedin varman päälle, ja avasin nettisivut vasta yrityksen perustamisen jälkeen.
• Starttirahan määrä vuonna 2016 on perustuki 32,68 €/päivä ja lisäosa max 60 % perustuen määrästä. Itse saan sellaiset ~770 €/kk nyt tuota starttirahaa. Mutta sehän on sitten verotettavaa tuloa! Että ei nyt ihan mikään hullu lottovoitto – jotain kuitenkin.
• Ja sitä myönnetään sitten 6kk kerrallaan, max yht. 18kk, mutta jokainen puolivuotinen haetaan erikseen ja päätökset tehdään tapauskohtaisesti.

Toiminimen perustaminen

• Miten toiminimi sitten perustetaan? No, ilmoittautumalla rekistereihin. Ei muuta, so simple.
• Minimissään ilmoittaudutaan ennakkoperintärekisteriin, jotta päästään heti maksamaan veroja niistä tuloista, joita toivot vielä jonain päivänä kerryttäväsi. Koska ensimmäinen tilikauteni on yli vuoden pituinen, sain maksulomakkeet ennakkoverosta vasta vuoden vaihteessa (eli 4kk yritystoiminnan aloittamisesta). Ei siis tarvitse hätääntyä, vaikka et ihan heti pääsisikään noita ennakkoveroja maksamaan.
• Lisäksi ilmoittauduin arvonlisäverovelvolliseksi. Myöhemmin kerron tarkemmin tilanteista, jolloin ei kannata ilmoittautua alv-velvolliseksi – useimmiten kyllä kannattaa.
• Jos meinaat palkata työvoimaa, liitytään työnantajarekisteriin.
• Kaupparekisteriin voi ilmoittautua, mutta se ei ole pakollista, jos et harjoita luvanvaraista elinkeinoa, työskentelet kotona, et työllistä ketään etkä halua suojata valitsemaasi toiminimeä. Näin minäkin säästyin tuolta 110 euron maksulta, ja sain toiminimen pystyyn ILMAISEKSI!

Toiminimen lopettaminen

Tottakai on mahdollista – todennäköistäkin jopa – etten lopun ikääni pyöritä tätä toiminimeäni. Pääsenkö siitä sitten helposti eroon?

No jos Verohallintoon on luottamista (jos johonkin on niin siihen!) niin lopettaminen hoituu, kappas kappas, lomakkeilla. Ja siinä se. Lopetusilmoitus, poisto rekistereistä joihin ilmoittauduttu, 3 viikon käsittelyaika ja homma on historiaa. Toki kirjanpitoaineistot pitää säilyttää ne vaaditut 10 vuotta, ja viimeiset veroilmoitukset on tehtävä vielä loppuajalta, mutta melko yksinkertaista kuitenkin.

Tämä lopettamisen helppous oli ehkä se viimeinen niitti päätökselleni -> nyt mennään eikä enää vaan meinata! Ei siis muuta kuin tehtävälista kasaan ja aikataulu selville:

1. Yrittäjyysinfoon on osallistuttava, jos sitä starttirahaa haluaa. Sinne siis paikka varaukseen – onneksi näitä järjestetään usein! Valitse täältä oman alueesi TE-toimisto ja löydät sieltä paikkakuntasi tapahtumat.
2. Yritysinfon jälkeen ja sieltä saatujen ”pienten” tehtävien valmistuttua (semmoinenkin ”pieni” tehtävä kuin tuo liiketoimintasuunnitelma…) suunnaksi yritysneuvonta. Tähänkin oli varattava aika, ja itsellä se osui pahasti kesälomakauteen, mutta siitä selvittiin ja lisää yksityiskohdista myöhemmin.
3. Starttirahahakemus eteenpäin, irtisanoutuminen, perustamisilmoitus, ja… yritystoiminnan aloittaminen, huu!

Tuolle polulle suuntasin, ja noista polun vaiheista lisää tulevissa blogauksissa. Huh mikä paketti, mutta antoi varmasti kuvaa siitä, miten paljon asioita pulpahteli mieleen ja piti selvittää. Toivottavasti jelppasi ja teki asiasta sinullekin astetta selkämpää!

Ps. Nuo kuvat ovat viime kesältä, kun olimme ”tutkimusretkellä” pohjoisessa. Tuon reissun jälkeen koittikin sitten yritysneuvontani ja syksyn uudet tuulet…